Jokaisen tehtävänvaihdon tai ainakin tittelinmuutoksen myötä.
Ensin olin atk-tukihenkilö ja tehtäväni oli tukea loppukäyttäjiä työssään.
Sen jälkeen olin järjestelmäasiantuntija ja tehtäväni oli tuntea järjestelmämme.
Sitten minusta tuli projektipäällikkö jolloin työni oli tietää mitä muut tekevät.
Nyt olen liiketoiminta-analyytikko enkä enää edes tiedä kuka tietäisi mitä minun pitäisi tehdä.
No, tämä asiantila päättyy toivottavasti jo torstaina jolloin tapaan ensimmäisen kerran kumppaniorganisaation edustajia ja saanen tietoa prosessista jolla lähdemme yhteistyötä toteuttamaan.
Villa Issikka
Villa Issikka on minun ja Rikun unelma maalla paikasta, jossa on paremmat itsenäisen elämän mahdollisuudet. Paikka on ns. vaiheessa eikä esim. hyötypuutarhaa vielä ole, mutta matkalla sinne ollaan ja nautimme eri välivaiheista.
maanantai, 5. maaliskuuta 2012
perjantai, 2. maaliskuuta 2012
Healthcare business analyst
Uusi titteli on selvillä, olen lakannut olemasta projektipäällikkö ja minusta on tullut healthcare business analyst. Tuntuu siltä että tehtävien abstraktiotaso vain nousee, olen ollut siis tähän mennessä atk-tukihenkilö, sovellusasiantuntija, järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö ja vapaasti suomentaen terveydenhuollon liiketoiminta-analyytikko.
Sentään minulla on jo jonkinlainen kuva siitä mitä seuraavien kuukausien aikana täytyy saada aikaan ja on todettava että tehtävää riittää. Ensimmäinen työmatka on varattu, toinen on suunnitteilla ja lisää tulossa.
Sentään minulla on jo jonkinlainen kuva siitä mitä seuraavien kuukausien aikana täytyy saada aikaan ja on todettava että tehtävää riittää. Ensimmäinen työmatka on varattu, toinen on suunnitteilla ja lisää tulossa.
torstai, 1. maaliskuuta 2012
Melkein kuin lomalla
Tällä viikolla ei ole ollut yhtään reissupäivää, olen käynyt Turussa toimistolla kolmena päivänä, tänään oli vuorossa etätyöpäivä ja huomenna menen taas toimistolle. Työjononi on kutistunut lähes olemattomiin. Useat, osim kymmenien tehtävien mittaiset, to-do listat sisältävät enää yksittäisiä tehtäviä joita ei ole vielä ollut mahdollista suorittaa. Inboksissani on kuusi sähköpostia.
Näyttää siis siltä että saan annettua seuraajalleni melko puhtaan pöydän.
Ensi viikko onkin sitten paluu arkeen oikein kunnolla, maanantaina on kokopäivän palaveri Turussa ja loppuviikko meneekin matkustellessa. Joudun jopa yöpymään poissa kotoa loppuviikosta. Sitä seuraava viikko on vielä hämärän peitossa, ilmassa leijuu uhka tai lupaus Lontoonmatkasta joko 14.-16. tai 21.-23. maaliskuuta.
Huomenna on vuorossa sisäinen kick-off hankkeelle johon siirryn, periaatteessa saan siis silloin tietää jotain uutta omastakin tulevaisuudestani :)
Näyttää siis siltä että saan annettua seuraajalleni melko puhtaan pöydän.
Ensi viikko onkin sitten paluu arkeen oikein kunnolla, maanantaina on kokopäivän palaveri Turussa ja loppuviikko meneekin matkustellessa. Joudun jopa yöpymään poissa kotoa loppuviikosta. Sitä seuraava viikko on vielä hämärän peitossa, ilmassa leijuu uhka tai lupaus Lontoonmatkasta joko 14.-16. tai 21.-23. maaliskuuta.
Huomenna on vuorossa sisäinen kick-off hankkeelle johon siirryn, periaatteessa saan siis silloin tietää jotain uutta omastakin tulevaisuudestani :)
maanantai, 27. helmikuuta 2012
sunnuntai, 26. helmikuuta 2012
Tehtävienvaihto
Virallisesti siirryn uusiin tehtäviin 1.3.2012. Epävirallisesti suurin osa nykyisistä tehtävistäni siirtyy pois minulta maaliskuun aikana ja osalle ei vielä ole ottajaa.
OLen nyt tavannut seuraajani kertaalleen sen jälkeen kun asiasta tuli virallista. Näkemykseni nopeahkosta vaihdosta otettiin vastaan hyvin ja asiat etenevät aika lailla siten kuin esitin. Viimeinen kalenterista löytyvä vanhojen tehtävien alainen matka on 19.4. jolloin istun henkisenä tukena eräässä palaverissa.
Kohteliasta on jättää niin puhdas pöytä kuin mahdollista, joten ensi viikko menee vanhojen nakkien suorittamisessa. Osa töistä on odottanut jo reilun kuukauden kun flunssa sotki helmikuun työsuunnitelmat totaalisesti. Onneksi ensi viikolla ei ole yhtä ainutta reissupäivää.
Satu kokeilee vuorostaan flunssaa, toivottavasti se ei ole täysivoimainen influenssa vaan vähäisempi kiusa joka menee ohi muutamassa päivässä.
OLen nyt tavannut seuraajani kertaalleen sen jälkeen kun asiasta tuli virallista. Näkemykseni nopeahkosta vaihdosta otettiin vastaan hyvin ja asiat etenevät aika lailla siten kuin esitin. Viimeinen kalenterista löytyvä vanhojen tehtävien alainen matka on 19.4. jolloin istun henkisenä tukena eräässä palaverissa.
Kohteliasta on jättää niin puhdas pöytä kuin mahdollista, joten ensi viikko menee vanhojen nakkien suorittamisessa. Osa töistä on odottanut jo reilun kuukauden kun flunssa sotki helmikuun työsuunnitelmat totaalisesti. Onneksi ensi viikolla ei ole yhtä ainutta reissupäivää.
Satu kokeilee vuorostaan flunssaa, toivottavasti se ei ole täysivoimainen influenssa vaan vähäisempi kiusa joka menee ohi muutamassa päivässä.
tiistai, 21. helmikuuta 2012
Kotiinpaluu
Loma on takana, huomenna luvassa töihinpaluu. Lähdimme paluumatkalle Sotkamosta vähän ennen kello seitsemää, ajatuksella että olemme Tampereen korkeudella ennen työstäpaluuliikenteen alkua. Tältä osin suunnitelma toimi hienosti, olimme Tampereen ohitustiellä kello kahden aikoihin ja saimme ajella lähes koko matkan ilman häiriköiviä kanssaautoilijoita (kaksi pakettiautonkuljettajaa toki törttöili oikein kunnolla). Alkumatkalla Sotkamosta Kuopioon oli vähän lumipölyä, mutta loppumatkasta tiet olivat märkiä ja rekat heittivät kurat silmille, eli näkyvyys heikkeni vain hetkittäin ja silloinkin lyhyeksi aikaa kerrallaan.
Varsinainen kotiintulo olikin sitten pieni shokki. Emme olleet olleet kolaamassa aura-autojen jälkiä liittymästä ja kissavahti oli sanonut että pihaan ei ehken pääse, joten olin henkisesti valmistautunut siihen että ajoradan ja pihaan välissä on puolen metrin levyinen koroke. Koko piha oli aivan täynnä lunta, liittymää ei erottanut mitenkään muusta penkasta. Emme saaneet normaalia traktorikuskiamme kiinni, joten tartuimme kolaan ja lapioon. Puolisen tuntia kolattuamme ja lapioutuamme olimme saaneet puhtaaksi ehkä kuudesosan pihasta ja lopulle lumelle ei oikein ollut edes tilaa jäljellä. Silloin onneksi ohi ajoi traktori jonka viittilöin pysähtymään, pyysian apua ja vartin kuluttua piha oli lumesta puhdas. Myös juuri luomamme kasa keittiön ikkunan alta oli siirtynyt talon taakse. Veikkaan että koko homma olisi vienyt meiltä noin viisi tuntia kun kunto olisi pettänyt ennen loppua. Nyt pääsimme sisään melko nopeasti vain pienen reippailun jälkeen.
Kissat ottivat meidät vastaan epäluuloisesti, mutta noin tunnin jälkeen kun olemem päässeet saliin lepäilemään, kaikki kissat olivat paikalla, joko jaloissa, syleissä tai muutan vain lähellä.
Kotiin olemme palanneet, olo on melko väsynyt yhdeksän tunnin ajon ja lumenluonnin jälkeen. Mukava oli kotoa poissa olla vaikka kumpikaan ei oikein täysin vapaata onnistunut pitämään. Tehtävienvaihto pörräsi omassa mielessä ja Satu opiskeli. Siltikin oli hyvä päästä hetkeksi pois kotoa.
Loppuviikko on itselläni erittäin hektinen, huomiselle on luvassa seitsemästä yhteentoista päivä ja torstainakin olen reissussa. Perjantaina on vuorossa toimistopäivä, mutta palaveria yhdeksästä neljään. Viikonloppu mahtaa mennä koomatessa.
Varsinainen kotiintulo olikin sitten pieni shokki. Emme olleet olleet kolaamassa aura-autojen jälkiä liittymästä ja kissavahti oli sanonut että pihaan ei ehken pääse, joten olin henkisesti valmistautunut siihen että ajoradan ja pihaan välissä on puolen metrin levyinen koroke. Koko piha oli aivan täynnä lunta, liittymää ei erottanut mitenkään muusta penkasta. Emme saaneet normaalia traktorikuskiamme kiinni, joten tartuimme kolaan ja lapioon. Puolisen tuntia kolattuamme ja lapioutuamme olimme saaneet puhtaaksi ehkä kuudesosan pihasta ja lopulle lumelle ei oikein ollut edes tilaa jäljellä. Silloin onneksi ohi ajoi traktori jonka viittilöin pysähtymään, pyysian apua ja vartin kuluttua piha oli lumesta puhdas. Myös juuri luomamme kasa keittiön ikkunan alta oli siirtynyt talon taakse. Veikkaan että koko homma olisi vienyt meiltä noin viisi tuntia kun kunto olisi pettänyt ennen loppua. Nyt pääsimme sisään melko nopeasti vain pienen reippailun jälkeen.
Kissat ottivat meidät vastaan epäluuloisesti, mutta noin tunnin jälkeen kun olemem päässeet saliin lepäilemään, kaikki kissat olivat paikalla, joko jaloissa, syleissä tai muutan vain lähellä.
Kotiin olemme palanneet, olo on melko väsynyt yhdeksän tunnin ajon ja lumenluonnin jälkeen. Mukava oli kotoa poissa olla vaikka kumpikaan ei oikein täysin vapaata onnistunut pitämään. Tehtävienvaihto pörräsi omassa mielessä ja Satu opiskeli. Siltikin oli hyvä päästä hetkeksi pois kotoa.
Loppuviikko on itselläni erittäin hektinen, huomiselle on luvassa seitsemästä yhteentoista päivä ja torstainakin olen reissussa. Perjantaina on vuorossa toimistopäivä, mutta palaveria yhdeksästä neljään. Viikonloppu mahtaa mennä koomatessa.
sunnuntai, 19. helmikuuta 2012
Jään kertyminen aluksen rakenteisiin on kohtalaista Varsinais-Suomen ja Kainuun välisillä tieosuuksilla
Toissapäivänä ajelimme kotoa Sotkamoon, Laitilassa lunta pyrytti kohtalaisesti, mutta kun pääsimme Satakunnan puolelle lumisade heikkeni hyvin kevyeksi. Irtolunta oli kuitenkin teillä koko matkan ajan ja lämpötilan ollessa miinus nejän tietämillä auto (erityisesti perä) keräsi lunta kyytiinsä hyvää vauhtia. Aina kun pidimme taukoa piti takalasista raaputtaa viiden sentin lumikerros ja kaivaa takarekkari esiin. Myös rengaskoteloista piti kaapia irti lunta ja jäätä.
Täällä Sotkamossa on kymmenkunta astetta pakkasta, lunta on tuplasti se mitä Laitilassa ja maisemat kauniit. Tykkylunta on kertynyt kaikkiin puihin ja osa tien viereen viritellyistä sähkö/puhelinkaapeleista on saanut lumisen eristeen, parhaimmillaan reilun 10 sentin halkaisijaltaan olevan "putken".
Koska lähdimme liikkeelle vähän aamuviiden jälkeen oli ajomatkamme Tampereen seutua lukuun ottamatta hyvin rauhallinen. Tampereellakaan muusta liikenteestä ei ollut haittaa kaksikaistaisen tien ansiosta. Ajoin koko matkan ja osallsituin vielä tiedostustilaisuuteen livemeetingillä Iisalmen ja Sotkamon välisellä osuudella. Nyt uusi tehtäväni on virallisesti kerrottu, mutta vieläkään ei ole lupaa sanoa minkä tuotteen kanssa tulen jatkossa touhuamaan. Sen sijaan tiedän nyt että kokonaishanke on jaettu kolmeen työryhmään, joista kuulun lukumäärältään pienimpään neljän hengen poppooseen. Loman pitäminen on hankalaa kun mielessä pyöriin tehtävienvaihtoon liittyviä asioita, mutta toisaalta ellen olisi lomalla en voisi näitä asioita pohtia koska jotain pienempää tekemistä olisi varmasti jatkuvalla syötteellä. Prosessissa täytyy saattaa loppuun asioita, siirtää tietämystä eteenpäin, käydä tapaamassa asiakkaita, tutustua uuteen tiimiin ja selvittää tarkemmalla tasolla mitä meidän tiimimme täytyy saada aikaan ja miten. Ja antaa muille kuukauden etumatka selvitystyössä kun itse vielä hoitaa vanhoja hommiaan.
Olen pohtinut mallia jossa käytän maaliskuun tehtävien siirtoon, siten että virallisesti siirrän kaikki asiakkaani (suurinta lukuun ottamatta) eteenpäin 6.3, jonka jälkeen voimme seuraajani kanssa käydä tapaamassa niitä asiakkaita jotka haluavat että heidän tilanteensa käydään läpi. Isoimmalle kerron jo 23.2 että muutos on tulossa ja että kaikkiin kokouksiin tästä eteenpäin osallistuu toinenkin Pegasos-tiimin edustaja, kunnes käy niin etten minä enää osallistu. Olen varautunut siihen että joudun näissä kokouksisa istumaan vielä huhtikuussakin.
Koska hakemistorakenteeni on luotu sillä ajatuksella että voin joutua tehtäviä vaihtamaan, tarvitsee tietojen siirto vain yhden parin gigan muistitikun. Yhden kansion alta löytyvät kaikkien asiakkaiden tiedot ja jopa tehtävään liittyvä sähköpotiarkisto.
Täällä Sotkamossa on kymmenkunta astetta pakkasta, lunta on tuplasti se mitä Laitilassa ja maisemat kauniit. Tykkylunta on kertynyt kaikkiin puihin ja osa tien viereen viritellyistä sähkö/puhelinkaapeleista on saanut lumisen eristeen, parhaimmillaan reilun 10 sentin halkaisijaltaan olevan "putken".
Koska lähdimme liikkeelle vähän aamuviiden jälkeen oli ajomatkamme Tampereen seutua lukuun ottamatta hyvin rauhallinen. Tampereellakaan muusta liikenteestä ei ollut haittaa kaksikaistaisen tien ansiosta. Ajoin koko matkan ja osallsituin vielä tiedostustilaisuuteen livemeetingillä Iisalmen ja Sotkamon välisellä osuudella. Nyt uusi tehtäväni on virallisesti kerrottu, mutta vieläkään ei ole lupaa sanoa minkä tuotteen kanssa tulen jatkossa touhuamaan. Sen sijaan tiedän nyt että kokonaishanke on jaettu kolmeen työryhmään, joista kuulun lukumäärältään pienimpään neljän hengen poppooseen. Loman pitäminen on hankalaa kun mielessä pyöriin tehtävienvaihtoon liittyviä asioita, mutta toisaalta ellen olisi lomalla en voisi näitä asioita pohtia koska jotain pienempää tekemistä olisi varmasti jatkuvalla syötteellä. Prosessissa täytyy saattaa loppuun asioita, siirtää tietämystä eteenpäin, käydä tapaamassa asiakkaita, tutustua uuteen tiimiin ja selvittää tarkemmalla tasolla mitä meidän tiimimme täytyy saada aikaan ja miten. Ja antaa muille kuukauden etumatka selvitystyössä kun itse vielä hoitaa vanhoja hommiaan.
Olen pohtinut mallia jossa käytän maaliskuun tehtävien siirtoon, siten että virallisesti siirrän kaikki asiakkaani (suurinta lukuun ottamatta) eteenpäin 6.3, jonka jälkeen voimme seuraajani kanssa käydä tapaamassa niitä asiakkaita jotka haluavat että heidän tilanteensa käydään läpi. Isoimmalle kerron jo 23.2 että muutos on tulossa ja että kaikkiin kokouksiin tästä eteenpäin osallistuu toinenkin Pegasos-tiimin edustaja, kunnes käy niin etten minä enää osallistu. Olen varautunut siihen että joudun näissä kokouksisa istumaan vielä huhtikuussakin.
Koska hakemistorakenteeni on luotu sillä ajatuksella että voin joutua tehtäviä vaihtamaan, tarvitsee tietojen siirto vain yhden parin gigan muistitikun. Yhden kansion alta löytyvät kaikkien asiakkaiden tiedot ja jopa tehtävään liittyvä sähköpotiarkisto.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
