Kotona taas

Olemme päässeet hengissä takaisin kotiin. Kyyti hotellilta Prahan lentokentölle oli suorastaan etuajassa, ajomatka melko miellyttävä, lentokentällä lueskelimme kirjoja ja lento oli kuoppainen. Kotimatkan miellyttävyys heikkeni huomattavasti kun autoni ilmastoitilaite sanoi ettei enää viilennä ilmaa. Ilmeisesti siitäkin on kylmäaine lopussa, kuten Sadun autossa oli pari kuukautta sitten.
Kissat ovat suhtautuneet paluusemme stoalaisen tyynesti, kuten sopi odottaakin. Huomenssa Sadulla on täysi päivä, itse lähden mukaan Turkuun suuntautuvaan osuuteen toiminnasta. Voi olla että menemme leffaan, voi olla että käymme keskiaikamarkkinoilla.
Matkalla oli mukavaa, mutta on myös hyvä olla taas kotona.

Praha - Sadun raportti

Muutama lyhyt sana ennen lähtöä lentoasemalle:
Kaupunki on kaunis ja olen hyvin iloinen, että pääsimme tänne käymään. Tämä paikka ei kuitenkaan herättänyt samanlaista oloa kuin Berliini eli ei täällä asua haluaisi. Liikaa turisteja ja vain ehkä vääränlainen paikka sille. Hotelli on kaunis, mutta sänky on varsin kova, mikä tekee sen, että olemme molemmat nukkuneet hieman huonosti.
Olemme nähneet paljon kaikkea kaunista, mutta valitettavasti linna jäi tällä kertaa kokematta. Kunto loppui molemmilta ja yksi päivä liian vähän oli aikaa. Tosin olemme tänäänkin hieman liian väsyneitä linnan näkemiseen. Siitä olisi pitänyt aloittaa, jos sen olisi halunnut nähdä. Kaupunki on kuitenkin täynnä kaikkea mielenkiintoista ja viehättävää. Olemme nähneet siitä raapaisun verran. Ehkä tulemme toistekin. suosittelemme matkakohteena.
Tältä matkalta emme lähetä kortteja, joten terveisiä kaikille Prahasta.

Praha, kolmas ja viimeinen päivä

Aamulla heräilimme myöhään, mutta onnistuimme pääsemään hotelliaamiaiselle ennen kuin se loppui. Aamiaisen ja lyhyen levon jälkeen päätimme tutustua sekä Prahan julkiseen liikenteeseen että eläintarhaan. Metro toimii mukavasti, joskaan se ei pärjää berliinin metrolle, eläintarha taas oli lähestyttåävän kokoinen ja noin kolmessa tunnissa olimme nähneet kutakuinkin kaikki eläimet (tai ainakin niiden aitaukset) jotka tahdoimme nähdä. Käytimme myös eläintarhan "hiihtohissiä" siirtyessämme alemmalta tasolta ylemmälle. Kävelemälläkin olisi toki päässyt.
Kroppa alkaa kuitenkin olla sitä mieltä että jo riittää. Jalkapohjat huutavat tuskissaan kun edes ajattelee mukulakivettyjä katuja, tänään pitäisi kuitenkin vielä syödä ja lähistöltä löytyvä afgaaniravintola Kabul houkuttaa, saa nähdä jaksaako vieressä tuhiseva Satu herätä illalliselle.
Hotellihuoneessamme on mukavan kokoinen kylpyamme ja olemme molemmat käyttäneet tilaisuuden hyväksi. itse lopettelin juuri kylvyssä gaimanin interworld:in joka oli minun matkakirjanani, koska oletin etei se kestä lentoa pidemmälle ostin pari artemis fowlia tarjouksesta. Sadulla oli ukanaan vain työkirjoja, joten hän osti James Mayn pakibakirjab ja taivaan pilrit, minä luin pakinakirjaa koneessa(josta syystä lomakitja kesti näinkin kauan), Satu taas on lukenut lähes pelkästään työkirjoja tänne asti.
Jokabtapauksessa aikamme Prahassa alkaa olla lopuillaan. Mukavaa täällä on ollut, mutta toisin kuin berliinissä, en haluaisi asua täällä. Näkemämme Praha on ollut turistikaupunki hyvässä ja (erityisesti) pahassa, ehkei pitkä kateamaton historia ole kaupungille hyväksi...

Praha, toinen päivä

Nin, siis selittääkseni eilistä selitystäni kirjoitusvirheiden määrästä, ipadin virtuaalinäppäimistössä ei ole lainkaan nuolinäppäimiä ja sanan keskelle on lähes mahdotonta saada kursoria tökättyä. Havaittujenkin virheiden korjaus on siis yleensä niin hankalaa että laiskuus vie voiton.
Joka tapauksessa tänään olemme kävelleet hieman lisää. Amulla kävelimme uuden keskustorin kautta vanhalle jonka reinalla sijaitseva muchanäyttely oli ensimmäinen kohteemme. Muchan art nuovo kauden lisäksi saimme nähdä varhaisempaa tuotantoa ja muchan ottamia valokuvia. Muchan jälkeen söimme kevyen kenttälounaan, katselimme toisen kerran tähtitieteellisen kellon toimintaa ja yritimme löytää sateenkaaren värisen sateenvarjon koska sen suojissa majailisi opas joka veisi meidät prahan alle, sen kellareihin. Emme löytäneet sateenvarjoa jotem Sadun ehdotuksesta turisti-infoon josta löysimmekin esitteen joka johdatti meidät kokoontumispisteelle. Prahan alapuolella kuulimme kaupungin historiasta ja saimme hetken paeta kuumuutta.
Palattuame pinnalle lähdimme suuntaamaan kohti kaarlensiltaa ajatuksella että syömme jotain matkalla. Onnistuimme eksymään ja kulkemaan hienon ympyrän beetheleminkirkon ympäri, mutta löysimme ihan kohtuullista ruokaa ja lopulta myös sillalle. Siellä ostimme liput 45 minuutin jokimatkalle ja siirryime veneeseen. Vene oli sympaattinen pieni keskimoottorinen purtilo ja meidän noin 10 hengen seurueemme lähti hyvää englantia puhuvan oppaamme opastamana vltavalle. Saimme kuulla uusintaa historiasta, mutta myös uusia asioita ja näimme myös kanavan ja toimivan vesimyllyn. Palattuamme maihin kävimme kaarlensillan museossa ja ylitimme sillan kolmannen kerran vierailumme aikana. Sillan toisella puolen katsastimme da vinci museon joka olinajatuksena parempi kuin toteutuksena, joskin osaa pienoisamalleista sai vapaasti käsitellä.
Museon jälkeen etsimme käsiime köysiratana mainostetun, mutta todellisuudessa tiiviisti maan pinnalla pysyttelevän rinnejunan, joka vei meidät puistomaiselle kukkulalle. Siellä paikallisilta neuvoja kysellen saavutimme peilitalon jossa oli hassupeailaihuone ja peililabyrintti. Nämä menneen ajan ihmeet koettuamme palasimme alas ja toteimme että emme syökään meksikolaista joka oli paikalliseem hintatasoon nähden hintavaa, vaan palaamme hotelimme lähistöltä ensimmäisenä iltana löytämäämme paikalliseen ravintolaan. Prazsky Most panimoravintola on vailla varauksia paras löytämämme ravintola. Se sijaitsee sen verran syrjässä pääkaduilta että joutuu luottamaan laadukkaaseen ruokaan ja hyvaään palveluun eikä henkilökunta alennu rosvoamaan turisteja kantamalla pöytään tilaamattomia lisukkeita. Suosittelemme.
Ruokailun jälkeen Satu lähti vielä ostamaan kuvakirjaa ja kortteja kun taas minä pääsin kerämään karmapisteitä opastamalla eksyneen venäläisen kanssaturistin takaisin oikeille raiteille.
Huomisen ohjelman suunnittelemme huomenna.

Praha, segwayllä ja kävellen (1. Päivä)

Poikkeuksellisesti eilinen lentomme lähti iltapäivällä ja laskeutui illalla, olimme hotellissa melko tarkkaan kahdeksalta ja kotiuduttuamme melko kookkaaseen huoneeseemme, lähdimme etsimään syötävää. Kuljettajamme vinlkasi että kun etenee 50 metriä pois pääturistikaduilta ruoan hinta (okei, hän puhui oluesta) putoaa kolmannelseen. Tätä olutjintabarometriä tulkiten saavuimme pieneen ja persoonallisen tsekkiläistä ruokaa tarjoavaan ravintolsan. Satu otti lihaa kermakaatikkrella ja dumplingeilla, itse valitsin aian polven. Ruoka oli hyvää.ja ainan possua i vähintään riittävästi. Syötyämme palasimme hotelliin eksymättä matkalla ja painuimme pehkuihin.
Tänään, varsinaisena ensimmäosenä matkapäivänä, oli vuorossa loman ainoa aikataulutettu tapahtuma eli kolmen tunnin segwaykierros kaupungilla. Voimme todeta että berliinin segwayelämys voitti prahan segwayelämyksen kaikilta muilta osin kuin siltänettä segwayaaminen prahassa on extremeurheilua. Berliinin tasaisen asfaltin sijaan täällä oli loppu aton mukulakivistö, kapeikkoja ja kynnyksiä sekä melko jyrkkiä ylä ja alamäkiä. Selvisimme molemmat kunnialöa, mutta ainalin itse olin todella onnellinen siitä että olin jo käyttänyt tätä härveliä berliinissä ja opetellut sen metkut tasaisella maalla.
Sehwayn jälkeen suuntasimme vanhan kaupungin torille jossa oli markkinoiden viimeinen päivä. Säimme possua varaasta, makkaraa ja tuoreita peeunalasruja. Totesimme että muchanäyttely saa jäädä toiseen päivään ja palasimme hetkeksi hotellille antamaan jaloille kipeästi kaivatun lepohetken.
Hotellilta suuntasimme nukketeatteriin jossa näime oopperan don giovanni esitettynä kuuden nukketaiteilijan vpimin. Esitys kesti noin puolitoista tubti ja oli kyllä hauska mutta päivän rasitulser alkpivat jp tuntua joten esitykn jälkeen palasimme suorinta tietä takaisin hotellillemme lepäämään. Edessä on vielä kaksi täyttä päivää ja olemme bonganneet mielenkiintoista tekemistä vötavan molemmilta puolilta. Saa nähdä ennätämmekö edes eläintarhaan tällä kertaa...
Kirjoitusvirheiden jopa normaalia suuremmasta määrästä syytän ipadin virtuaalinäppäimistöä...

Muurinpohjalettuja

Tänään oli aika vihkiä käyttöön muurinppohjalettupannu. Tein taikinan aamulla ja jätin sen odottamaan jääkaappiin, päivällä kun nälkä yllätti aloitin paistamisen. Ensimmäiset kolme lettua hajosivat käännetäessä josta opin että yritin tehdä liian valtavia lettuja. Viimeiset neljä lettua onnistuivatkin jo ihan hyvin, pientä repeilyä tapahtui mutta kokonaisuus pysyi kuitenkin koossa. Herkkuja ovat muurinpohjaletut, eiköhän pannulle tule toistekin käyttöä. Nyt puuttuu enää loimutusmahdollisuus, sitten kesägrillikeittiö alkaisikin olla melko lailla valmis.
On loman toinen päivä, olo tuntuu vielä lähinnä viikonlopulta. Olen katsellut Napsusta äkkilähtöjä, joka on tavallaan tarpeetonta kun lentoliput Prahaan ovat jo taskussa. Toivottavasti Praha saa aivot ymmärtämään että ollaan lomalla ja nyt on varaa rentoutuakin.
Loman kestäessä täytyy hankkia axbo. Unirytmiä seuraava herätyskello on ainoa inhimillinen tapa herätä tällaiselle onnettomalle jonka vuorokausirytmin määrää se mille paikkakunnalle seuraavana aamuna pitäisi lähteä ajelemaan. Remontin osalta tälle kesälle tultaneen tilaamaan vielä pihasunnittelija joka kuuntelee toiveemme ja toivottavasti pystyy antamaan hyvät suunnitelmat ja kustannusarvion pihan laittamisesta.

Portaat ja grillausta sateessa

Eilen olin apuna kun meille asennettiin portaat. Oletin asentajan saapuvan melko pian kahdeksan jälkeen, mutta olin jo yrittämässä soittaa toimittajalle puolenpäivän aikaan (puhelin oli varattu) kun auto ajoi pihaan. Portaiden asennus oli valmis puoli kahdeksalta illalla. Kissat ovat omaksuneet portaat hyvin, kaikki Sasua lukuun ottamatta vierailevat yläkerrassa säännöllisesti.
Tänään oli sitten vuorossa paluu lomalle. Ajattelin yhdentoista aikoihin käydä kaupassa ennen kuin kaikki muut ovat siellä. Ajatus oli muuten hyvä, mutta kaikki muut olivat saaneet saman ajatuksen. Ainakin kaupassa riitti vielä tavaraa, näyttää paikallinen marketinpitäjä uskovat että juhannuksena tännepäin suomea tullaan oikein joukolla, sen verran paljon normaalia enemmän tavaraa hyllyiltä löytyi. Ruokaostosten lisäksi käväisin ostamassa uudet siistit sandaalit ja valittamassa huonosti toimivasta headsetistä.
Kotiin palattuani oli aika grillata, satoi ja vaikka grilli onkin melko hyvin sateelta suojassa, grillaaja ei ollut. Onneksi silloin kun grillasin satoi vain vähän, pian syötyämme sade yltyi oikeaksi kaatosateeksi.
Tämän päivän ahkeroinnin tuloksena keittiön kaapeissa on taas ovet. Melko tarkalleen vuosi sitten ovet irroitettiin kesäremontin alkaessa ja nyt ne ovat palanneet paikalleen. Tila muuttui kyllä kerralla toisen näköiseksi. Nyt täytyy vielä maalata vetolaatikot ja pari koristepalaa, ehkä kesäloman aikana :)