Wanted

Kesälomani alkua tapahtumoittaaksemme menimme katsomaan elokuvan Wanted. Toiveina oli hyvin tehtyä aivotonta toimintaa ja saimme kyllä sitä mitä'tilasimme. Toiminta oli toteutettu vähintäänkin tyydyttävästi. Elokuvan ongelmat olivakin näyttelijöissä, ei niissä tuntemattomammissa vaan lähinnä Anhelina Joliessa ja Morgan Freemanissa. Molempien näyttelijöiden muakan tulee sellainen menneisyyden taakka ettei hahmo pääse kunnolla esiin. Jolie oli jälleen paha tyttö ja Freeman tyypillinen hyväkäytöksinen herraasmiehensä. Tuntemattomammilla näyttelijöillä hahmoistakin voisi saada sanottua jotain...
Juoni oli mitä oli, mutta sehän ei ole tämän lajityypin leffoissa pääasia, Wantedia en ole sarjakuvana lukenut, mutta laitoin tilaukseen. Täytyyäh nsitä nyt tarkistaa onko juonta raiskattu pahastikin. Leffan lopusta en henkilökohtaisesti pitänyt, mutta näen kyllä että kun sen suhteuttaa amerikkalaiseen elämäntapaan, se voi vaikuttaa palvelevansa jotain tarkoitusta.
Kesäactionista menee, mitään syvällisempää kokemusta on turha hakea. Kuten vesiliikenneturvakampnja ei sano: Jätä aivot narikkaan.

85 minuuttia

Aikaa kesäloman alkamiseen, onhan tätä odotettukin jo jonkin verran :)
Töissä ei oikein ole mitään jäljellä, postit on siivottu, viimeinen "tehkää tämä kesän aikana" viesti lähti hetki sitten ja tunnelma on kovin kuollut ympärillänikin.
Väsyttää, mutta epäilen ettei sitäkään enää pahemmin 84 minuutin kuluttua (näin se aika rientää), kun laitan koneen uneen ja pakenen paloportaita pitkin kohti autani.
Kissat terrorisoivat untani (untamme) viime yönä varmaan puoli viidestä alkaen. Kun toinen pikkuinen puri varvastani ja toinen teki itsemurhasyöksyjä aivan kasvojen vierestä päätin että nyt saa riittää ja suljin kissat makuuhuoneen ulkopuolelle. Loppuyö menikin mukavasti ja Satukin oli saanut nukutta kyllikseen. Sadun olo on ollut vähän epävarma tai ainakin huteralla pohjalla, mutta eiköhän tilanne parantune siltäkin osin tulevaisuudessa.
Matkatoimisto pyyteli tarkistamaan Lentojen ajankohdat nyt kun aikaa matkalle lähtöön on jäljellä enää vähän, se voisi olla vielä tämän työpäivän asioita :)
Nyt kun aikaa on enää 80 minuuttia lienee hyvä lopettaa, hyvää kesää kaikille ja nauttikaa omista lomistanne :D

18 tunnin työpäivä ja muita onnistumisen kokemuksia

Tiistaina olin tosiaan Rovaniemellä puhumassa alueellisen yhteistyön puolesta. Palaveri oli oikein onnistunut ja asioissa päästiin eteenpäin eli työn puolesta päivä meni hyvin. Valitettavasti tämän noin kahden tunnin palaverin läpikäyminen edellytti minulta kahden tunnin autoilua, kolmen tunnin lentomatkaa ja yhdentoista tunnin odottelua enimmäkseen lentokentillä ja vähimmäkseen Lapin keskussairaalan kahviossa. Lisäbonuksena olin jättänyt kannettavan virtalähteen toimistolle (sitä kun oli edellisen koneen kanssa tottunut siihen että telakalla on oma virtalähde ja toinen virtalähde asuu repussa) joten olin yhden akullisen varassa. Voin yhä varauksetta kehua Lenovo X61s:n akunkestoa. Jouduin kärsimään tietokoneettomasta tilasta oikeastaan vain paluumatkalla Rovaniemeltä Turkuun, eikä siihen sisältynyt enää kuin kolmisen tuntia odottelua ja sitten ne ajat kun konetta ei olisi voinutkaan käyttää.
Kotiin pääsin puoli yhdeltätoista ja keskiviikkonaamuna puoli kuudelta jatkoinkin taas autolla kohti Helsinkiä. Väsynyt palaveripäivä oli ihan onnistunut, erityisesti kun testiemme aloitusta piinanneet verkko-ongelmat ovat lopultakin ratkenneet. Nyt päästiin siihen missä piti olla Tammikuussa :D
Tänään Sadun uusi skootteri kävi kääntymässä pihassa palatakseen samantien takaisin. Skootterin muovikuori oli halki ajoakin häiritsevällä, mutta pääosin hyvin vaikeasti korjattavalla, tavalla. Kauppias syytti kuljetusta, kuljetus kauppiasta. Päädyimme joka tapauksessa lähettämään skootterin takaisin, seuraava yritys sitten Pariisista palattuamme.
Huomenna on viimeinen työpäivä ennen lomaa, eikä sekään ole kokonainen. Laskeskelin tuossa että kun lähden puoli kahdeltatoista toimistolta, ajan auton Louheen ja kävelen linja-autoasemalle saapunen sinne samoihin aikoihin Sadun bussin kanssa. Sitten tassuttelemme Trattoria Romanaan jossa nautimme lounasta Hanen ja Katriinan kanssa. Tämän jälkeen tiemme eronnevat, käymme Sadun kanssa keskiaikaisilla markkinoilla ja lomavaateostoksilla ennen kello 16:15 alkavaa Wanted -leffaa joka toivottavasti sisältää hyvin toteutettua aivotonta toimintaa. Illalla vielä uudelleen syömään jos nälättää, muussa tapauksessa suoraan kotiin.
Sadun olo on parempi taas kun läkitystä on rukattu. Toivottavasti olo kohenee vielä entisestään ennen tiistaita.
Yläkerran remontin suunnitelman ovat tarkentuneet ajojen ja odotusten aikana sille tasolle että töiden vaihaistus ja riippuvuussuhteet ovat hyvin selvillä ja aikataulutus optimistisen mallin mukaan tehty :)
Joka tapauksessa alkaa lomien läheisyys tuntua jo aika mukavalta.

Skootteri ja leikkauksia

Päätimme tässä taannoin Rikun kanssa hankkia minulle skootterin, että pääsen täällä vähän liikkumaan muutenkin kuin tontin rajoissa. Tilasimme sen ja teoriassa se näyttää oikein hyvältä. Tänään alkoi kuitenkin mietityttää, kun kuljetusliikkeestä soitettiin ja kerrottiin, että skootteri + kuljetus maksetaan kuljettajalle, joka sitten toimittaa rahan eteenpäin. joo... Yleensähän tämä tehdään niin päin, että tuote maksetaan sen myyjälle, joka sitten maksaa kuljetuskustannukset. Näine epäilyksine lähetin sähköpostia myyjälle ja jos ei vastausta ala kuulla niin soitan sinne ennen luvattua toimitusta. En halua maksaa mitään, ennen kuin tämä outo tilanne selviää. Lisäksi pitäisi olla tasaraha, koska ei ole kassaa mukana. Saisi ainakin olla kuitti =). Eiköhän tilanne kuitenkin selviä ja pian jo pötpöttelen pitkin Laitilaa (tosin ei sen pitäisi paljon pötpötellä 4-tahti moottorillaan jne. kaikella sellaisella kummalla, mistä en paljoa suoraan sanoen ymmärrä. Pitäisi olla erityisen ympäristöystävällinen). Sitä odottaessa olenkin viettänyt aikaa lähinnä sängyn pohjalla tai sohvalla. Kunto ei ole kääntynyt parempaan päin, mutta sitä odottaessa kissojen kanssa on ollut veikeää ja mielenkiintoista.

Kaikki kisupojat vietiin eilen eläinlääkärille. Menomatkalla pikkuiset hieman ihmettelivät menoa ja Nöpö yritti tunkea päänsä kuljetuskopan oven koloista. Ymmärrän kyllä häntä, vaikkei hän ymmärtänytkään mitä oli tapahtumassa. Pitkän aikaa odotettuamme pääsimme viimein sisään ja seuraava tunti oli ehkä vähään aikaan kummallisin. Selkeästi eri eläinlääkäreillä on erilaiset toimintatavat. En osaa sanoa olenko iloinen, pätevyyttä epäilevä vai vaan hämmentynyt. Ensin Nöpö nukutettiin ja sen jälkeen nukutettiin Töpö. En varsinaisesti voisi sanoa, että haluan nähdä sen ihan pian uudelleen. Muistuttaa ikävästi Kikin kuolemasta. Sitten heidät kastoroitiin meidän silmien edessä. Voin sanoa nyt tietäväni jokaisen yksityiskohdan kyseisestä operaatiosta. Kun heidät oli leikattu (pare toipua hyvin tai eläinlääkäri saattaa yllättäen saada postissa kirjepommin. Pienessä kaupungissa eiköhän hän löydy!) heidät laitettiin koriin ja katsottiin hetki Pikin vatsaa, tai pikemminkin vilaistiin. Saimme lisää sitä hormonia, joka liittyy siihen stress/valeraskausepäilyyn. Kokeilemme sitä sitten vielä kerran ja jos se ei edelleenkään toimi (ilmeisesti toimii melkein aina tämänlaisessa tilanteessa, mutta kukin kissa on erilainen), sitten alamme selvittää allergioita jne. Eläinlääkäri arveli, että stressi ja hormonitasapaino saattaa Pikilläkin hieman rauhoittua, kun pojista ei enää kovaa vauhtia kehity kolleja. Sitten lähdimmekin heti kotiin ilman oikeastaan mitään erityistä seurantaa. Kissat nukkuivat jonkin aikaa. Töpö heräsi ensin, vaikka oli nukahtanut myöhemmin ja saanut enemmän nukutuslääkettä. Sitten se olikin aikalailla menoa ja meininkiä, vaikka hetkittäin pitikin taas hidastaa, ettei jalat menneet alta. Nöpöllä kesti merkittävästi kauemmin sekä ihan herääminen, että jaloillaan pysyminen. Käveli aika kauan kuin humalainen ja pitkiä aikoja vain kyyhötti kasassa. Hiljalleen alkoi kuitenkin elo palata siihenkin kissaan, etenkin kuin hieman näytin kissanruokapaloja, niin heti pikkuinen juoksi. Ja ruokaa saatuaan pian olikin jo hepulointi ihan kympissä. Eikä ihan pian lakannutkaan. Vesi leikittiin lattialle ainakin neljästi. Aulan matto oli kääntynyt ympäri ja a) keskiyöllä b) ennen Rikun kellon soittoa joskus käsittämättömän aikaisin ja c) herätessäni näiden kaverien avustuksella seitsemän-kahdeksan maissa oli aivan hurja meno päällä. Kissapojat juoksivat edes takaisin meidän 22m juoksuradalla. Ensin juostiin yhteen suuntaan ja sitten he kääntyivät lennossa toiseen suuntaan vain hieman sutien ja sitten taas mentiin. Sittemmin ovat taas rauhoittuneet ja unikin taas maistuu. Terveiltä nuo näyttävät ja vaikuttavat.

Täällä vain sitten odotetaan Rikua kotiin tulevaksi ja skootteri-ihmisiltä vastauksia =)

Taas viikko takana

Viikon mittaan asiat ovat edenneet taas hitusen. Raimo kävi purkamassa yläkertaa keskiviikkona ja itse olen jatkanut nyt Juhannuksen aikana. Ongelma ei ole työn vaan jaksamisen määrä. Eilen ja tänään olen tehnyt kolme alle kahden tunnin reissua ylös ja jokaisella kerralla etenemistä on tapahtunut. Päivän viimeinen reissu vaan tuppaa olemaan lyhyemöi kuin ensimmäinen ja kädet huutavat tuskissaan kun sorkkarautaa täytyy käyttää seinien yläosien ja katon purkamiseen. Tällä hetkellä purkamatta on enää noin puolet 'huoneen' katosta, muutama hassu lauta huoneen seinissä ja huoneen ja 'yläkerran eteisen' seinien ja katon tukirakenteeet sekä lattiat. Puukasa talon takana on kasvanut vaikuttavaan mittaan, tai oikeastaan harmittavaan koska se täytyy siirtää hukkaan vielä ennen kuin levyjä voi alkaa viedä ylös. Onneksi se ei tapahtune ennen heinäkuun puoliväliä, joten aikaa sinänsä on.
Työviikko piti sisällään pari keikkaa Helsinkiin, mutta ei oikeastaan paljoakaan edistystä. Iso projekti on kohta kolme kuukautta aikataulustaan jäljessä, mutta syy sentään ei ole oma. Harmittaa yhtä kaikki. Ellei edistystä tapahdu ensi viikon aikana on lomaltapaluu varmaan aika veikeä kokemus. Kuuteen viikkon ei ole kosketusta työmaailmaan ja sitten onkin kolme päivää palavereja ensimmäisellä viikolla ja kolme päivää palavereja toisella työviikolla. Mahdan olla asioista perillä. Olen pyytänyt toimittamaan itselleni sähköpsotiraportin kultakin toimijalta tilanteesta ennen heidän lomallejäämistään, saa nähdä miten käy.
Auto temppuilee enemmän ja enemmän, uusin veikeys on vakionopeudensäätimeen ilmestynyt vika joka kesken ajon (siis vakionopeudensäätö päällä) keksii nostaa tavoitenopeutta ilmeisesti kattoon. Viimeksi tämä tapahtui Laitilan keskutassa ja kun sain vakionopeudensäätimen pois päältä oli se jo keksinyt että haluan ajaa sataaneljääkymppiä... Pitää soittaa maanantaina huoltoon ja pyytää tilaamaan lisää varaosia heinäkuussa tapahtuvaa huoltoa varten.
Sadun huono kausi tuntuu olevan loppumassa. Lepoa vielä huominen ja eiköh'än ensi viikko sitten ala jo muistuttaa elämää, toivottavasti ainakin Pariisinmatkaan mennessä huono kausi on ohi, matka lienee tarpeeksi rankka muutenkin vaikka suunnitelmissa onkin paljon kahviloissa istumista.
Kissat menevät maanantaina eläinlääkäriin. Nuoremmista tulee entisiä poikia ja Pikin vatsaa tutkitaan uudelleen (se on siis karvaton aktiivisesti nuolemisesta). Pariisin matkan ajan kissat saavat olla kotosalla ja naapuri käy heitä ruokkimassa ja ehken vähän leikittämässäkin.
Laskeskelin että kaikkineen yläkerran runkorakenteisiin ja eristyksiin uppoaa viitisen tuhatta euroa. Pinnoitukset syövät sitten varmasti ainakin toisen mokoman ja kyläpyhuoneen budjettia en ole vielä edes yrittänyt laskea. Portaatkin pitäisi tehdä tai luultavammin teettää, mutta se nyt joutaa odottamaan talvea. Tekemistä riittää ja onneksi hankinnat voi hajauttaa talvelle.
Sadun kampanja on kesälomalla pelaajien kiireistä johtuen, samalle lomalle päätyi aamunkoittokin, samojen pelaajien kiireistä johtuen. Eipähän tarvitse revetä enää luovaan toimintaan fyysisen toiminnan ohessa. Jotain voisi kuitenkin kesällä pelauttaa, jos pelaajia saisi kasaan. Ellei Aamunkoittoa niin sitten jotein muuta, vaikkapa militia ecclesiaa...

Viikonlopusta ja vähän muustakin

Viime viikonloppuna Satu oli niin kipeä ettei pystynyt paljoakaan remontissa auttamaan. Sen sijaan kävimme lauantaina ratsastamassa ja tutustumassa Laitilan munamarkkinoihin.
Ratsastuksessa oli vuorossa maasto, minä menin Tirrillä ja Satu sai alleen Loviisan, oma ratsastukseni oli kuin olisi Tirrillä ratsastanut, eli hyvin mukavaa. Tirri yltui ravaamaan (jotain kavio-oneglmia josta syystä erikoiskenkä joka vaikuttaa asiaan), mutta Tirrin ravikin on pehmeä ja miellyttävä. Niinkuin kaikki Tirrin liikkeet. Loviisalla meno oli ilmeisesti (kuten yleensä) vähemmän nautittavaa...
Epäilen että minut ja Tirri on nyt paritettu koska Tirri aiotaan myydä syksyllä ja minusta / Sadusta toivotaan ostajaa. Ihan ok yritys, mutta nyt ei vain ole sen aika :)
Munamarkkinat oli suurempi tapahtuma kuin oletimme, kojuja oli laitilan keskusristeyksen ympärillä ja kaduilla kaikkiin suuntiin. Sorruimme ostamaan pari koria, kattilankannen aukipitäjän(!) ja tietysti kaikenlaista nannaa. Sade oli ilmeisesti verottanut väkeä, joka oli vain hyvä. Nytkin sai törmäillä muihin markkinoillakulkijoihin ihan tarpeekseen.
Itse ensin irrottelin saunan vanhat rautaputket ja sitten korvasin ne uusilla pex-putkilla. Vanhojen putkien irrotukseen olin kuvitellut käyttäväni lähinnä putkipihtejä, ajatuksella että kun saunasta lähtee purkamaan niin pala kerrallaan etenee kohti pumppua. Tämä ei tietenkään tapahtunut, vanhojen putkien liittimien ollessa niin jumissa ettei millään minun hallussani olevalla voimalla tai voimasanalla ollut vaikutusta. Sitten ostamaan rälläkkää ja johan lähti lyyti kirjoittamaan. Rälläköin putket poikki ja vedin seinän läpi siellä missä tarpeen. Loppujen lopuksi käytin ensin varmaan pari tuntia yrittäen putkipihdeillä ja lopuksi noin yhden tunnin rälläkällä katkoen ja irrottaen. Tämä oli siis lauantaina tämä.
Sunnuntaina uusien putkien vetämiseen kuluva aika oli mitätn hanojen ja vastaavien asentamiseen kuluneeseen aikaan verrattuna. Loppujen lopuksi kuitenkin saunassa on nyt suihku ja saunan eteisessä hana, molemmissa on saatavilla niin kylmää kuin kuumaakin vettä, eli vedenlämmitinkin toimii.
Auto kävi huollossa maanantaina ja sen vikatietokannasta luettiin kryptinen vikailmoitus, ilmeisesti vika liittyy jotenkin jarruvaloihin, tai ainakin näin huoltomies ulkomuistista arveli. Joka tapauksessa korvaava osa on tilauksessa ja auto menee 100k huoltoon pian Pariisista palattuamme. Muutamaan päivään se ei taas olekaan temppuillut...
Nöpö ja Töpö ovat teini-iässä, tai ainakin Nöpö on, päätellen siitä että se tahtoo merkkailla reviiriä esim minun peitolleni. Viikon päästä pojat eivät ole enää poikia...
Töissä valmistautuminen kesälomaan on hyvässä vauhdissa, onneksi huomiselle ei ole luvassa Helsingin keikkaa, kaavailtu rekkamiesten mielenosoitus sotkisi viattoman työmatkailijankin aikataulut pahoin. Juhannus tekee tuloaan ja samoin tekee yläkerran purun jatkaminen. Eilisen kokemukseni mukaan pelkällä sorkkaraudalla ja vasaralla ei maaliin päästä joten tänään käyn heilumassa yläkerrassa moottorisahan kanssa ja kunnon lekakin noussee ostoslistalla ylöspäin. Puoli kilometriä kakkosnelosta pitänee tilata piakkoin, toimitettavaksi joko ennen Pariisiin lähtöä, tai pian sieltä palattuamme. Kun talolla on mittaa 22 metriä, menee puutavaraa äkkiä paljon.
Viime aikoina sää on suosinut kasveja, eli sadetta piisaa mutta aurinkokin välillä paistaa.
Yleisesti ottaen tuntuu hyvältä.

Hyvää syntymäpäivää toivottaa Logica

Puidessani henkilökohtaista talouskriisiä eli suurehkoksi kasvanutta visa-laskua ja pienehköksi kutistunutta remonttitiliä menin haukkana tarkistamaan että ylityökorvaukseni oli maksettu viime ja tämän kuun osalta. Tilin saldo näytti ihmeellisiä joten päädyin kurkkaamaan sähköistä palkkalaskelmaani jonka perusteella olin saanut about 10% palkankorotuksen ja ylityöt oli korvattu. Hyvää syntymäpäivää toivottaa minulle siis formakin. Nyt on visa maksettu ja tilit näyttävät ihan hyvältä, onhan tässä vielä laskuja maksamatta (kuten se kaivinkoneen kolme päivää) mutta niistä nyt kyllä selvitään.
Lisää tämmöisiä yllätyksiä aamuihin, korvaa tämä ainakin koronnousun vaikutukset asuntolainan kuukausieriin :)

Onnistunut työpäivä

Alkaa luonnollisesti puhelimen unohtamisella. Havaitsin puutoksen puolimatkassa Turkuun, mutta päädyin siihen ettei minulla oikeastaan oile varaa käyttää ylimäääräistä tuntia työmatkaan. Menin siis toimistolle asti ilman puhelintani.
Ennen aamupäivän palaveria luin intrasta että minua oli neuvottu väärin uuden koneeni tilauksen kanssa ja siksi koneeni makoilee odottamassa postitustaan kunnes 'on aikaa selvittää asioita'. Tämä johti useamman viestin vaihtoon Tietohallitsemattomuuden tyypin kanssa. Olin kärkevä ja ärsyttävä ja siitä huolimatta oikeassa. Tämä oli tietohallitsemattomuuden tyypin vaikea myöntää. Saa nähdä tuleeko sitä konetta koskaan. Palaverin jälkeen yritin löytääjostakin tietoa siitä mikä olisi teitokantatiimimme nykyinen päivystyspostiosoite. Se, kuten kaikki muutkin, on vaihtunut Logicaan migratoitumisemme myötä ja harvoin tarvittuna osoitteena en uutta vielä ollut etsinyt. Tulin siihen tulokseen että minulle ei jää muuta mahdollisuutta kuin soittaa sisäiseen helppariin ja kysyä sieltä. Minulla ei kuitenkaan ole käytössäni muita kuin kotiin unohtunut puhelin, joten päädyin lähtemään etätöihin loppupäiväksi.
Kotona soitin vastauksia saapuneisiin puheluihin ja sain muutenkin asioita eteenpäin. Työpäivä kehittyi itse asiassa kotiinpalattuani suorastaan positiiviseen suuntaan :)
Töiden jälkeen kävimme Sadun kanssa keskustassa kaupassa, tämä siksi ettei Satu tavoittanut minua aikaisemmin, olin toki käynyt kaupassa jo kotimatkallakin. Tämä jälkeen olen nyt käynyt kaksi kertaa purkamassa yläkertaa. Työ ei olisi kovinkaan kummoista muuten mutta kädet väsyvät todella nopeasti kun käyttää sorkkarautaa olkapäätason yläpuolella.
Syntymäpäivä palasi kun pikkusiskon kortti ja siihen liitetty arpa saapuivat tänään postissa. Arpa osoittautui kuitenkin vesiperäksi, joten asuntolaina on yhä maksamatta...
Ilmasto muuttui helteisen kuumasta myrskyksi viime yön aikana, Satu joutui jahtaamaan pihalle jätettyä omaisuutta ja päättipä yksi uusista kasveistammekin karata juuriltaan ja lähteä etsimään vihreämpiä niittyjä. Antenni on kuitenkin yhä katolla ja katto paikallaan joten aivan valtavia vahinkoja ei sattunut.
Satu kehoitti vierestä vielä mainitsemaan työeläkkeensä. Nythän ihmisille (paitsi minulle, nähtävästi) jaetaan kotiin tiedote kertyneestä työeläkkeestä. Sadun kertymä sai sukat pyörimään jalossa, 2 euroa kuussa. Tätä selittää se ettei mukaan lasketa kunta/valstio-puolen töitä eli kaikki Sadun työt Yliopistolla ovat poissa laskuista. Silti 2 euron kuukausieläkkeellä ei kyllä pääsisi köyhtymään :)

Syntymäpäivää

Eilen Heta, Tommi, JD, Matti ja Taina saapuivat viettämään aikaa grillin ja sauann ääressä, tai oikeastaan paremminkin grillin ääressä, koska saunaan päädyimme menemään vain minä ja Tommi. Grillaamisen ohessa saimme kesäkuun ensimmäiset (ainakin kolme) sadepisarat ja grilliruokailun päätteeksi korkkasin dominikaanisesta tuoneeni rommipullon (10 vuotta kypsytettyä juhlarommia) jonka maku oli kyllä miellyttävän pehmeä ja kaukana siitä mitä Suomesta saa.
Ihmisten poistuttua vietimme Sadun kanssa vielä iltaa Morsen parissa, ja petiin päästyämme nousimme vielä katselemaan ikkunoista ja ovesta kesän ensimmäistä ukkoskuuroa. Salamat iskivät kilometrien päässä, mutta lyhytkin sade virkisti kehoa ja mieltä ja laski lämpötilaa huomattavasti. Kesän ensi sade kävi syntymäpäivälahjasta :)

Liian kuuma elää

Ulkona paukkuu helleraja taas ilolisesti, sisällä myös. Äskeisen tarkistuksen mukaan meillä on tuvan (ja makuuhuoneen) päässä taloa noin 27 astetta lämmintä, Salin pää on viileämpi.
Eilen ladoimme paikalleen saunan eteisen korkkilattian ja kokosimme sinne minikeittiön. Korkkilattian asennus oli niin helppoa että epäilyttää, moderni lattaiaelementti ei todellakaan vaadi asentajaltaan ihmeempiä kykyjä. Sen sijaan minikeittiön kokoaminen oli hieman haastavampaa, ohjeet olivat pelkästään saksaksi, enkä ole edes varma että ohjeet olivat oikeasta keittiöstä. Niin sitä kuitenkin sitetn ruuvattiin kaappi suoraan jääkaapin kylkeen kiinni, ratkaisu joka ei ollut intuitiivinen mutta vakautti rakenteen. Nyt puuttuu enää seinälevyjen asennuksen lisäksi vesiputkiston uusiminen ja saunan suihkun sekä minikeittiön hanan asennus ja se osa remontista on valmis siltä osin kuin se on meidän työllämme valmiiksi saatettavissa. Takka olisi kuitenkin kiva vielä teettää.
Mediakeskuksen uudelleenorganisaointi osoittautui kaikkea nopeuttavaksi. Siirsin tv-virittimien kiintolevyn USB-väylästä fireworeen ja eron todella huomaa. Antennin asennus katrolle on myös lopettanut kuvaa vaivanneen nykimisen. Kaikki pelaa jälleen elokuun alkuun saakka jolloin YLE suuressa viisaudessaan taas kiusaa meitä tietokonetta digivirittimenä käyttäviä poistamalla 1+ kanavan lopullisesti. Sitten taas loppuu YLEn kanavilta eurooppalaisten elokuvien ja sarjojen tallettelu.

Huomenna on vuorossa pihapelejä, grillaamista, saunomista ja illanviettoa syntymäpäiviäni tekosyynä käyttäen.

Autokuulumisia

Lämpöhoito poisti ongelman, tai ainakaan auto ei enää ilmoitellut vioista ja haitannut matkantekoa kotimatkalla. Kyseessä lienee ollut joko jokin sensorivika eli kosketushäiriö jossakin tai sitten nk roska joka tukki jotain ja aiheutti vikailmoituksen kautta auton turvajärjestelmien päällekytkeytymisen. Pitää muistaa seuraavassa huollossa sanoa että tutkailevat ne vikatietokannat ihan kunnolla.
Yrittäessäni löytää netista kohtalotoeria (siis vastaavasta viasta kertonutta) löysinkin vain linkkejä autojen diagnostiikkasovelluksiin. Yksikään kauppa ei ilmoittanut hintaa, mutta näinköhän se on että pian diagnostiikkasoftat löytyvät joka kodista ja autoa tutkaillaan tietokoneella ennen pidemmälle matkalle lähtöä :)

Edistystä ja takapakkia

Josko välillä kirjoittelisi tännekin. Ulkoisen kovalevyn virtalähde saapui lopultakin ja nyt koko järjestelmä on konfiguroitu uudelleen ja kytketty mahdollisuuksien mukaan UPSiinkin. Periatteessa johtosotku on nyt vähäisempi, käytännössä siitä on vain suurempi osa piilossa :)
Yläkerran purkaminen on virallisesti aloitettu uudelleen, ensimmäisen seinän 'ulkopuoli' eli ullakolle näkyvä puoli on pian purettu. Työ on paljon vähemmän pölyistä kuin luulin, joten se voi jopa edetä kun hengityssuojaa ei tarvitse käyttää ihan koko aikaa.
Sen sijaan auto temppuilee, ajotietokone päättelee että moottorilla on jokin hätänä ja heittää päälle automaattisen suojamekanismin joka rajaa maksimikierrosluvut noin 3500 kierrokseen minuutissa. Käytännössä tämä tarkoittaa että kaupunkiajo sujuu jouhevasti, mutta moottoritiellä ei ole hauskaa kun auto hidastuu ylämäissä jopa alle 90 kilometrin tuntinopeuteen. Saas nähdä riittääkö päivä auringossa korjaukseen, vai pitääkö viedä ihan oikeasti huoltoon. Seuraavaan määräaikaishuoltoon ei olisi kuin pari-kolme viikkoa, joten ylimääräinen huoltokäynti tässä vaiheessa harmittaa hieman. Onneksi menee takuun piikkiin...
Saunan eteisen työt voidaan aloittaa, uusi lattiamateriaali on soputunut riittävän aikamäärä ja tarkoitus olisi saada se asennettua huomenissa (voi venyä lauantaillekin). Sitten siihen päälle vielä minikeittiön kokoaminen ja jälleen ollaan vähän lähempänä kuin aiemmin. Putkitöille olen periaatteessa varannut 14.-15.6 viikonlopun, siihen mennessä pitäsi muistaa käydä ostamassa suihkun ja minikeittiön hanat.

Toimi kuin unelma

Eli Sauli tuli heti, kun aloin kirjoittaa Bourdieu-juttuja. Nyt on kivet siirretty parempiin paikkoihin Virven ystävällisellä tulkkauksella ja isot rungot navetan sillalle. Hieman hirvittää tuleva lasku ja ilmeisesti hieman taitaa jotenkin nolottaa Sauliakin hänen sanojaan tulkiten, mutta hänellä meni siinä monta, monta tuntia ja jälki on erinomaista, joten tietenkin siitä maksetaan korvaus. Nyt toivon, ettei se ihan kohtuuttoman (tai siis uskon sen olevan kohtuullinen, mutta siis hyvin) kallis. Saas nähdä. Saamme kai pian jonkinlaisen eritelyn ja tilinumeron. Lisäksi sain viimein jonkinlaisen toiveen päästä yhteyteen nuohoojan kanssa, jolla ei ole kännykkää eikä vastaajaa ja ilmeisesti tulee nuohoomaan vain, jos joku on paikalla. Jos ei ole, menee hän toiseen taloon. En tiedä, käykö hän toiste kokeilemassa, vai onko se kerrasta poikki. Kai sekin on niitä asioita, että pitää vain odottaa ja nähdä. Nyt on laskutkin maksettu, piha on niin kunnossa kuin sen nyt saa, olen perusteellisesti puhki ja aikas kipeä, joten eiköhän tämä riitä tältä päivältä.

Niin ja lisäksi, nyt alkaa olla toivetta, että se matriisikin lähtee pelaajilleni piakkoin =).

Odotellessa

Rikulla oli sellainen hyvä teoria, että heti, kun alkaa oikeasti tehdä jotain, odottamani asia tapahtuu. No, kokeilen sitten sitä. Odotan naapuriani ison vehkeen kanssa tulemaan siirtelemään kiviä. Eikä tilanne ole edes yhtään niin mielenkiintoinen, kuin miltä kuulostaa. Suunnitelmieni ajoitukset eivät ole oikein pitäneet viime aikoina. Puutarhan riipimistyöt piti aloittaa tällä viikolla. Perjantaina Sauli sai oikeanlaisen traktorin ja ensin oli ajatus, että hän vain toisi sen meidän pihalle. Hän aloitti sitten saman tien, teki pari tuntia silloin, koko päivän lauantaina ja pitkään sunnuntaina. Hommaan olisi mennyt paljon vähemmän aikaa, mutta meidän piha olikin täynnä valtavan kokoisia järkäleitä, joiden siirtelemiseen meni aikalailla aikaa. Nyt näitä järkäleitä pitää sitten siirrellä jotenkin järkeviin paikkoihin. Kiviaita on jo pitkälle tehty. Sitä on tarkoitus jatkaa. Lisäksi on tarkoitus tehdä pohja kivipuutarhalle. Kuitenkin ensin pitää täyttää se kuoppa, johon piti tulla kasvihuone ja siirtää leikkimökki (joka kaikkien ihmeeksi säilyi ehjänä siirrosta toiseen paikkaan) sen tilalle. Sitten joskus pitää kaivaa kasvihuoneelle kuoppa paikkaan, johon oikeasti paistaa aurinko. Ei pitäisi kuunnella muita, vaan pitää kiinni alkuperäisistä suunnitelmista. Nyt kyse on vain siitä, että tuli yksi ylimääräinen kuoppa, uusi pitää kaivaa ja kaksi rakennelmaa vaihtaa paikkaa, ei sen suurempaa.

Viikonlopun muihin aktiviteetteihin kuului navetan takana olevan puukasan siirtäminen jätelavalle. Matti ja Riku tekivät sitä ja kiitettävästi onnistuivatkin. Kuitenkin kasaa jäi vielä jälkeenkin. En voi ymmärtää, miten kenelläkään voi olla niin paljon jätettä ja romua kuin mitä tänne on jätetty. Varmaan sitä on kerätty se viisi vuotta, jonka edelliset ovat tämän paikan omistaneet. En halua edes ajatella, miten monta jätelavaa vie, ennen kuin kaikki on heitetty pois. Puutarhasta puolestaan lähti ehkä 9 lavallista maata jonnekin. En tiedä minne enkä ole määrästäkään varma, mutta paljon sitä oli.

Lisäksi teimme uuden kasvipenkin terassimme eteen. Taina puolestaan auttoi minua siinä ja saimmekin sen valmiiksi. Lauantaina illalla istutin kukat ja sunnuntaina askartelin terassin hassuun kulmaukseen kukkajutun, jossa käytin hyväkseni täältä löytynyttä maitotonkkaa ja hukkalautoja sekä läheiseltä puutarhalta löytyneitä hyvin kohtuuhintaisia neilikoita ja petunioita. Nyt hiljalleen piha alkaa näyttää pihalta ja takapiha alkaa näyttää siltä, että sinne voi joskus jotain laittaa =). Vielä se on kuitenkin aito hiekka-autiomaa, joka pöllyää tehokkaasti tuulen osuessa oikeasta suunnasta. Suosittelen allergialääkkeitä niille, jotka täällä aikovat vierailla ja ovat allergisia pölylle. Silmätippoja meillä on.

Viime kertainen ratsastus meni arvioidusti, eli aivan pieleen. Joskus kemiat menevät aivan ristiin Pian kanssa ja ne kerrat ehkä voisivat muuttua rumiksi, jos en haluaisi niin epätoivoisesti vältellä konflikteja. Se ihminen ei hallitse sanojaan kovinkaan tehokkaasti tai ainakaan niiden alla ei ole usein mitään ajatusta tai tietoisuutta toisesta ihmisestä. No, sellaista se on. Ensi kerralla maastoon.

Ei Saulia vieläkään näy, joten vien tilanteen askelta kovempaan suuntaan. yritän tehdä töitä =)