on se lupaavaa se, kun alkaa tuntua siltä, että tekisi mieli tuhopolttaa koko paikka ja kerätä vakuutusrahat... Sellainen tämä päivä on kuitenkin ollut. Suurin osa siitä, mikä olisi voinut mennä pieleen, meni pieleen ja virheiden määrä oli lähes loputon. Ne vaivalla tehdyt vanhat ikkunalistat eivät sopineetkaan ikkunaan nyt, kun se on suoristettu (vaikka ne mittoina olivatkin lähimmät mahdolliset). Sen siitä saa, kun ei ensin tarkista sopivuutta. Sitten on sahattu monesti erilaisia listoja vääriin mittoihin tai vääriin kulmiin. No, pahin tuhopoltto-olo on jo väistynyt, mutta tämän päivän seurauksena sekä minä että Riku olemme sekä henkisesti että fyysisesti tosi väsyneitä.
Pitää keksiä uusia suunnitelmia pariin kohteeseen, joskin niiden toteutuminen saattaa odottaa siihen asti, että huoneesta tulee vierashuone ja sen sisustus vedetään joka tapauksessa uusiksi.
Onneksi mokailemisen trendi ei kuitenkaan jatkunut loputtomasti salissa, jossa tukipuut koolaukselle ovat viimein paikallaan (no, ainakin pääosin - yksi pieni kohta vielä puuttuu). Nyt sitten seuraavaksi nämä tukipuut tuetaan sekä seinään, että toisiinsa, jotta luodaan vahva kehikko uudelle seinälle. Sitten tulee eristys, sähkötyöt ja lopulta pintamateriaali eli lastulevy, joka pitää sitten vielä valmistella maalaamista varten, maalata jne.
Alan hiljalleen oppia jotain rakentamisesta. a) aina osta enemmän tarvikkeita, kuin luulet tarvitsevasi, sillä jossain kohtaa mokaat kuitenkin. b) jos yrität ajoittaa jotain, ajattele pisin mahdollinen aika, jonka se voi kestää ja kerro se kolmella (tai Rikun versio samasta: aina lisää suurempaan yksikköön. Minuutit-> tunnit, tunnit-> päivät, päivät->viikot jne.) c) mittaa aina ainakin kahdesti ja sitten vielä katso saamiasi lukemia, että onko niissä mitään järkeä. d) täydellistä ei tarvitse tulla eikä taida tullakaan. e) kun vituttaa niin paljon, että tekee mieli tarttua lekaan, on aika pitää tauko. tai mieluusti hieman ennen tuota pistettä. f) väsyneenä ei kannata remontoida. Kun on niin väsynyt, ettei tajua, että 179cm na 188cm välillä on lähes 10cm heitto ja ne ovat kuitenkin tulossa saman oven listoittamiseen, ei kannata remontoida. g) taukopäivät ovat ehdottoman tarpeellisia.
No, se remonteista. Ensi viikolla palaan töihin, puolipäiväisesti mutta kuitenkin. En kuulema ole ainoa, jota kauhistuttaa ajatuskin siihen käärmeenpesään palaamisesta, minkä tutkijat ym. ovat luoneet itselleen. En jaksa niitä kysymyksiä, jotka menevät niin syvälle henkilökohtaisuuksiin, että tarvitaan jo taskulamppua. Osa ovat kiinnostuneita, osa vain kateellisia jne. Nyt vielä siellä on kuulema jonkinlainen riitatilanne siitä, että tutkijat voivat tehdä töitä kotona, mutta assarit eivät. No, ei pidä puhua tulevista suunnitelmista kuin Ristolle ja hänellekin vasta myöhemmin. Sitten on vielä se, että kivut eivät ole helpottaneet ja ajatuskin heräämisestä kuudelta.... No, ainahan voi jäädä uudelleen sairaslomalle. Mutta väitöskirjahan ei siinä edisty. Ehkä pitäisi luovuttaa. No, katselen ensin miten onnistuu ennen kuin heitän pyyhkeen kehään.
jotain kivaa pitää kehitellä itselleen. Ehkä viimein saisin soitettua sinne Balduriin ja kehitettyä jonkun ratsastustunnin odottamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti