torstai 10. syyskuuta 2009

Kissa, kyy ja paniikki

Heräsin päiväunilta tässä toissapäivänä muistaakseni ja Nöpö leikki jollain. Ajattelin sen olevan oksa tai jotain, enkä kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota. Töpö leikki sillä hetken myös ja toi sen sitten ruokakupille, joten minun huomioni oli herätetty. Kävin katsomassa, mikä se sitten oli. Näytti hieman omituiselta, mutta myös hyvin kuolleelta, joten käänsin sitä hieman ja huomasin sen olevan kyy. Se oli hyvin pieni kyy (noin 15cm ja paksuimmalta kohdaltaan hieman alle pikkurilliäni pienempi), mutta kuitenkin kyy. Tässä vaiheessa heräsi aikamoinen paniikki kissojen puolesta. En lainkaan tuntenut kyymyrkyn vaikutuksen nopeutta tai kuka kissa oli sen pyydystänyt. Soittelin ympäriinsä saamatta yhteyttä keskeisiin tahoihin.
Sitten soitti ensimmäinen taho ja kertoi, että kyyn myrkyn vaikutukset, mikäli isku on paha, näkyvät ja tuntuvat jo 15-30min aikana. Jos siinä vaiheessa ei ongelmia tule, ne eivät tule pian eivätkä ole pahoja. Voi tulla paise, joka on vakava, mikäli se on kaulan tai suun alueella. Tarkastelin siis kissoja sen suhteen. Kuulema pienet kyyt ovat myrkyn suhteen vaarallisia, mutta näin pienet eivät saa purtua edes ihmisen ihon läpi, joten kissa on melkoisen turvassa. Silti paniikki ei täysin laantunut.
Kyypakkaukseni oli vanhentunut, joten ystävä haki sellaisen apteekista, selvitti annostuksen ja tuli henkiseksi tueksi (sekä fyysiseksi Pikin kohdalla) kissoja lääkitessä. Päätin antaa lääkkeen kaikille kaiken varalta ja myös testatakseni sen, onko mahdollista antaa pillereitä kissoille.
Riku soitti myös jossain vaiheessa ja puhui minulle järkeä. Olin kuitenkin pahimmillaan päässyt sellaiseen paniikin tilanteeseen, että pelkäsin todella, että joku kissoistani kuolee, enkä tiedä, edes ketä auttaa. Ei saisi käydä näin.
Piti ottaa kuva kyystä. Se on hyvin pieni ja varsin söpö (näin kuolleeena) ja kerrankin sain kokeilla, miten sileä käärmeen (ainakin tämän) suomut ovat.
Hieno päivä tuo. Auttoi työnteossa merkittävästi.

Ei kommentteja: