Kulttuurintäyteiseen viikonloppuun kuului modernia tanssia. Ilmiliekeissä oli tanssiaeistys Turun palosta. Perjantaina etätyöpäivän päätteeksi ajoin Turkuun, kävin ostamassa puvuna ja joitain paitoja ja kohtasin Sadun ravintola Bossassa. Söimme maniokkilastuja ja erinomaisesti maustettuja lampaankyljyksiä jonka jälkeen tassuttelimme Pinellaan jossa Satu nautti jälkiruoaksi suklaafondantin minun tyytyessä teehen. Jälkiruoan jälkeen kipusimme tähtitornin naapuriin kesäteatteriin jossa Ilmiliekeissä esitettiin.
Osan esiintyjistä olimme jo nähneet Sadun Miekanhiojaisissa. Esitys oli ensimmäinen tanssiesitykseni koskaan joten vertailukohtaa on vähänlaisesti, mutta yhtä kaikki vaikuttava ja pidettävä esitys. Ainoana miinuksena oli huono varustautumisemme joka johtu pieneen paleluun näytöksen loppupuolella.
Ajoimme kotiin kahdella autolla, sain paremman lähdön ja olin kotona viitisen minuuttia ennen Satua.
Lauantain ohjelma piti miettiä uusiksi kun Ravintola Herman päätti ottaa ja lopettaa toimintansa. Onneksi satuimme perjantaina kävelemään Teinin ohi ja näimme sen listalla yön yli haudutettua karitsaa. Suuntasimme siis Teiniin jossa nautimme alkuruoaksi etanoita, pääruoaksi lammasta ja jälkiruoaksi omenatorttua. Lammas oli loistavaa, liha oli pehmyttä ja kastike oli erinomaista. Annoksen valkosipulut sulivat suussa ja juureksetkin katosivat parempiin suihin nopeasti. Peruna oli röstinmuodossa ja se oli ehkä annoksen heikoin osuus. Ei heikko silti sekään.
Syötyämme autoilimme Turun linnalle jossa meille neuvottiin parkkipaikka viereiseltä tyhjältä tontilta. Olin kuvitellut että esitys olisi linnan puistossa, siis nurmikentän puolella, mutta katsomo olikin rakennettu linnan sisäpihalle. Katsomo oli rakennettu hyvin, huonoja paikkoja ei oikeastaan ollut. Omamme olivat katsomon keskellä, oikean reunan tuntumassa.
Edellisestä esityksestä oppineena olin varannut mukaan kaksi ilmatäyttistä istuinalustaa, termosmukit ja termoskannullisen teetä. Tämä kaikki kulki mukana laukussa ja oli saatu jostain Logican tilaisuudesta. Paketti toimi hyvin. Kun lisäksi saimme esityksen järjestäjät lainasivat halukkaille peittoja en palellut lainkaan. Sadulla oli vähemmän vaatetta ja siksi enemmän kylmä.
Henrik ja Noitavasara esitteli Turun noitavainojen historiaa. Ruotsinkielisen kuoron esitystä tuki kaksikielinen tekstitys (paitsi silloin kun ei teknisen vian vuoksi tukenut). Tarina kulki mukavasti, laulu oli laadukasta. Itseäni hieman häiritsi että muslimien fundamentalismi piti erikseen nostaa esiin, kristillästä fundamentalismia kun on näinäkin päivinä tarjolla ihan riittämiin. Sen sijaan itse pidin lopusta, jossa esiintyjät kuorivat roolivaatteiden alta arkivaatteet ja näyttämön keskellä kaksi naista halasi toisiaan. Nykykirstittyjen vainon kohteet tuotiin esiin.
Silloin joskus kun teininä ensi kertaa Call of Cthulhun sääntökirjan kautta tutustuin Malleus Maleficorumiin en olisi osannut kuvitella että kyseisellä teoksella on merkittävä rooli ensimmäisesstä oopperassa (olkoonkin kansanooppera) jonka koskaan koen. Mutta näin kuitenkin oli.
Eriomainen esitys. Suosittelisin, mutta luulen että se loppui jo.
Tänään jatkoin väliseinärunkojen rakennusta yläkertaan ja kävi ilmi että olin laskenut tarvittavan puutavaran määrän aivan pieleen. Tilasin 133% lisää ja samaan tilaukseen laitoin seinälevytkin.
Huomenna alkaakin sitten syyskuu töiden puolesta oikein kunnolla. Tässä kuussa on 12 reissupäivää, enemmän kuin yhdessäkään kuussa tänä vuonna. Matkustamisen vastapainona on neljän päivän miniloma Sotkamossa, mutta sinnekään Satu ei pääse mukaan :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti