Takana ovat kolmannet perättäiset terveydenhuollon atk-päivät, tällä kertaa Lahdessa Sibeliustalossa. Iltaohjelmaa oli siis sunnuntaina ja maanantaina ja luentoja maanantaina ja tiistaina. Väsyttää...
Sisältöön sen paremmin puuttumatta havaitsin tehneeni vääryyttä urkumusiikille. Sibelius-taloon on rakennetty urut, kansalaisliikkeen ajamina ja rahoittamina tottakai, ja atk-päivien maanantrain ohjelma alkoi 20 minuutin urkuesityksellä. Harkistsin aluksi startegista myöhästymistä, mutta koska minulle on henkisesti mahdotonta mennä minnekään myöhässä, olin ajoissa paikalla kuulemassa myös musiikkia. Taiteilija (jonka nimeä en tietenkään muista) soitti neljä kappaletta (joiden nimiä en tietenkään muista) ja olin aivan halitoissani. Kauniimpaa musiikkia saa hakemalla hakea ja yhdellä ainoalla instrumentilla soitetut kappaleet poikkesivat äänimaailmallisesti toisistaan täysin. Mahtavaa. Saisikohan Laitilan seurakuntaa suostuteltua siihen että kirkon uruilla soitettaisiin viihteellisiä konsertteja (tai, tehdäänköhän sellaista jo nyt, ilman suostutteluakin).
Tervydenhuollon teknologia suomessa 2020-luvulla luento olisi sopinut aivan loistavasti jonkin cyberpunk-pelin taustamateriaaliksi, muuten luennoilla oli vähän mitään uutta. Kai se että olen vuoden pyörinyt siinä Suomen Suurimmassa Terveydenhuollon Tietojärjrestelmäprojektissa milloin missäkin roolissa selittää sen että olen jo kuullut kaiken...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti