Uskomaton on tapahtunut. Olen onnistunut pysymään yhdessä aikarajassa väitöskirjani kanssa. No, siis, kuukaudella pidennetyllä aikarajalla. Mutta uskomatonta silti. Olen jättänyt ohjaajilleni ensimmäisen kokonaisen version väitöskirjastani. Se on viimeistelemätön, kyllä. Lähteet pitää tarkistaa, kyllä. Summamuuttujien käyttö pitää tarkistaa, kyllä. Surkea kielioppini pitää korjata, kyllä. Tiivistelmät suomeksi ja englanniksi pitää tehdä, kyllä. JA jos haluan tehdä pidemmän englanninkielisen yhteenvedon, se pitää tehdä. Eli itse asiassa aika moni asia pitää vielä tehdä. MUTTA teksti on sisällöltään kokonaisena ensimmäistä kertaa. Kokonaisuus on valmiina lähteitä myöten (niin ja alkusanat pitää kirjoittaa vielä). Joo, itse asiassa se on vielä todella keskeneräinen. Kuitenkin käsikirjoituksena, ja ensimmäisenä versiona ohjaajille, se on riittävän ehjä, jotta voin saada tarvittavat korjausehdotukset.
Nyt sitten pitää tehdä viimeinen essee sosiologiaan ja yksi työpaperi tutkijakoulun seminaariin. Ja mahdollisimman vähässä ajassa, jotta voin alkaa tehdä edellä mainittuja asioita.
Kuitenkin ennen minkään asian tekemistä: aion pitää päivän lomaa. Olen tehnyt töitä lähes puolitoista kuukautta särkylääkkeillä, kofeiinilla ja unilääkkeillä ja Rikun avulla kielentarkistuksessa (jota ilman ohjaajien pää varmaan räjähtäisi ja tuhannet kiitokset Rikulle tästä). Kai päivän loma on nyt ansaittu. Eli tämä päivä oli puolilomaa ja huominen on lomaa. Maanantaina töihin. Ensin kasvan työpaperi, sitten se essee. Sen jälkeen vain viimeistelemään väitöskirjaa.
Hetken aikaa oli oikeasti hyvä olo siitä, että oli juttu näin pitkällä. Nyt oikeastaan hieman masentaa. Ei saisi liikaa miettiä, mitä on vielä tekemättä. Ohjaajien korjauksetkin tulevat vielä ja sieltä voi tulla mitä vaan. Joo, nyt masentaa. Luulen kuitenkin, että se johtuu vain kroonisesta väsymyksestä ja alkavan vatsahaavan viittaamasta jatkuvasta stressistä.Lomalle sitten vaan =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti