Presidentin suusta

Epäoikeudenmukaisuus ei poista epäoikeudenmukaisuutta, sanoo Presidentti Halonen. Ei huono, mutta jotenkin vaikuttaa nollasummalausunnolta. Toki Halosella on takanaan lukuisia vuosia politiikassa, joten ei kai mitään nollasummaa enempää ole enää lupa odottaakaan.
Sentään istuva presidentti puhuu järkeä, vaikkakin itsestäänselvyyksiä, toivottavasti samaa on luvassa seuraajaltakin.

Leivontaa

Eilen testasimme erilaisia tortuntäytteitä, jatkoon pääsivät omenamarmeladi ja omenakanelimarmeladi. Tänään on ollut vuorossa porkkanasäämpylöiden ja voisilmäpullien leipominen, ajatuksissa oli myös tehdä vatruskoja, mutta kolme tuoretta leivonnaista samana päivänä alkoi vaikuttaa yliampuvalta joten vatruskoja täytynee leipia vasta huomenna. Jo tämä neljän päivän loman alku on rauhoittanut minua suuresti (Satua ei niinkään, hän kun on tehnyt töitä koko viikonlopun) ja antaa toivoa sille että jouluna pääsen irti useimmista asioista jotka ovat mieltä viime kuukausina rasittaneet. Täysin tietokoneeton kaksi viikkoa lähestyy kuitenkin uhkaavasti, ainakin pitäisi osata valmistautua niin että tulostaisi olennaiset pelinkirjoittamiseen liittyvät asiat niin että voisi sitten tehdä muistiinpanoja ja kirjoittaa uutta edes kynällä ja paperilla (joka toisaalta tuntuu tuhlaukselta, olenhan siirtynyt paperittomaan toimistoon ja pelauttamiseen jo ainakin puolitoista vuotta sitten). Toisaalta tuntuu että ehkei tietokonetta tarvitsisi kuitenkaan kokonaan hylätä vaan voisihan sitä kohtuudella käyttää (klassinen riippuvuuden merkki :)
Eli tietokoneeton joululoma on tulossa. Harjoittelin eilen ei-digitaalista viihdettä lukemalla Ridto Isometsän Con Rit:in. Odotin jotain Sarasvatin hiekkojen tapaista, joten petyin pahasti. Romaanin neljässäsadassa sivussa käydään yksi keskustelu, luetaan muistiinpanoja ja tehdään sukellusretki. Jotenkin on sellainen olo että sivumäärä olisi voinut olla h u o m a t t a v a s t i vähäisempi ilman että mitään olisi menetetty. Kun kirjan lopussa vielä sanotaan että kirja on laajennus Seura-lehdessä ilmestyneestä kesäjatkokertomuksesta, epäilykset saavat vahvistuksen. Ei sivumäärän itsetarkoituksellisella lisäämisellä yleensä saavuteta parempaa lukuelämystä.
No, luettu on hänet. Seuraavana listalla on täysin tuntemattoman Justin Corvinin scifivampyyritarina Ensimmäinen siirtokunta ja sen jälkeen tulossa on uutta Kulttuuria Banksilta.

Missä voin käydä reputtamassa?

Ja menetettyäni kansallisuuteni voinko lopettaa verojen maksamisen?
Kansalaisuustestin käyttöönoton harkintaatoivoo hallitukselta perussuomalaisten eduskuntaryhmä. Tässä ei oikeastaan ole kuin kaksi selkeää ongelmaa. Miten määritellään se minkä tietojen tai taitojen yhdistelmän omaava ihminen kelpaa suomalaiseksi ja mitä tehdään niille suomessa syntyneille jotka eivät täytä kansalaisen vaatimuksia (kuten, luultavasi, minulle).
Brittien järjestelmää en tunne mitenkään syvällisesti, mutta sen verran olet nettiä lukenut ettei sekään ongelmaton ole. Kun katsotaan mikä on suomalaisten mielestä tärkeää (siis mitkä lehdet myyvät) ei kansalisuutta varmaankaan saisi tietämättä montako kertaa Matti erosi Mervistä, ketkä jääkiekkoilijat (kaikki mainittava) ovat voittaneet MM-kultaa, mitkä olivat Häkkisen Mikan pisteet kun hän voitti formulan maailmanmestaruuden ja kuka BB-henkilö sekstaili kenenkin Idols-henkilön kanssa viikolla 47 vuonna 2010...
Ja vaikkei mentäisi ihan noinkaan pitkälle niin kulttuurin voi tappaa tehokkaimmin määrittelemällä millainen sen tulee olla. Samoin kansallisuuden voi tappaa määrittelemällä tiukasti mikä on ja mikä ei ole suomalaista. Yksikään suomalainen ei tule sopimaan arkkityyppisen suomalaisen kuvaan, joten sen kuvan voi yhtä hyvin jättää maalaamatta.

Tehokkuutta

Aamuinen tehottomuus muuttui kuitenkin yllättävän tehokkaaksi työpäiväksi, olen saanut melko lailla kaikki työlistalla olleet asiat tehtyä ja sen lisäksi sähköpostin inboksissa on noin 240 viestiä vähemmän kuin aamulla oli.
En tiedä mistä energia kaikkeen tekemiseen tuli, olo on väsynyt ja niin se oli aamullakin. En muista että välissäkään olisin ollut erityisen pirteä. Nyt kun tämä työnteon vire vielä siirtyisi pelinkirjoitukseen niin Deuxieme Bureau olisi kirjoitettu ennen vuoden loppua =)

Tehottomuutta

Vietin maanantaina tehottoman etätyöpäivän, tekemistä olisi ollut mutta energia riitti juuri ja juuri siihen että hoidin päiävn aikana eteen tulleet uudet asiat. Tämä johti päätökseen lähteä tiistaina toimistolle, viettämääntehokas toimistopäivä. Tämä onnistui osittain, päädtyin kyllä toimistolle, mutta työpäivän jälkeen tekemättä oli enemmän asioita kuin sen alkaessa.
Tänään on vuorossa uusi yritys tehokkaasta etätyöpäivästä, mutta ainakaan tähänastisten kokemusten valossa ei aikuta lupaavalta. Olen tehnyt muutaman nakin pois, myönnettäköön, mutta on sellainen olo että tekemättömiä töitä on edelleen varastossa enemmän kuin luulen.
On kuin pelinkirjoitusblokkini olisi valunut työasioihin.
Positiivisena puolena sain eilen pomon pomolta tietää tarkempaa aikatalua tehtävien vaihtumiselle. Nyt näyttää siltä ettäse tapahtuisi helmi-maaliskuussa, eli joudun reissaamaan vielä kolme kuukautta (joulukuu on onneksi melko vähätyöpäiväinen).

Ei matkaa Sotkamoon itsenäisyyspäiväksi

Sadun opetuskuviot selvisivät, eivätkä ne mahdollista matkaa Sotkamoon itsenäisyyspäivän viettoon. Nyt sitten mietimme että rentoudummeko kotosalla vai käymmekö ehkä jossain etelä-Suomen kylpylöistä rentoutumassa. Voi kyllä olla että jos rentoutuu kotona, lämmittää vaikkapa saunan ja löhöä sängyssä, on rentouttavuus suurempi kuin ulkopaikkakunnalle muiden lomalaisten sekaan säntäämisisessä.
IA:n viimeinen pelikerta on yliviikon sunnuntaina. Siihen päättyy seitsemän vuoden kampanja. Seuraajakampanja valloittaa enenevissä määrin ajatusprosesseja jo nyt, saa nähdä millainen aloituskitka täytyy voittaa että siinä pääsee liikkeelle. Pelin perusrakenne on jo olemassa, teemoja olen miettinyt jonkin verran ja kaikenlaista oheissälää kertyy kovalevylle huolestuttavaa vauhtia. Sen sijaan tietyt kirjoitustyöt eivät ota sujuakseen, luultavasti olen vain ylirasittunut työnteosta ja tarvitsen kunnon tauon että aivot pystyvät päästämään irti isoista työelämään liittyvistä kokonaisuuksista ja sen sijaan syleilemään isoja kampanjaan liittyviä kokonaisuuksia.
Himottaisi hankkia pelautuskäyttöön älytaulu, mutta kun en kyseistä teknologiaa tunne, enkä ole erityisen luottavainen siihen että pelautus edes pääosin tapahtuisi Laitilassa, taitavat riskit olla sitä luokkaa että investointipäätös on viisainta jättää tekeättä.
Sen sijaan olen laskeskellut että saliin mahtuu mukavasti kolmisen metriä leveä kangas videotykkiä varten. Ja katseluetäisyys kankaaseen on reilut viisi metriä, eli elokuvankatselun ei edes kuvittelisi muistuttavan tennisottelun seuraamista.

IA: New World Order

Eilisen pelikerran aikana hahmot yhtäällä vapauttivat epähuomiossa Nyarlahotepin kylvämään tuhoa rannikkoalueelle (ja peittelivät jälkiään lopulta tuhopolttamalla kartanon) ja toisaalla aloittivat lainsäädännölliset valmistelut joilla Eurooppa voi siirtyä seuraavalle vuosisadalle ilman suursodan välitöntä uhkaa. Ei ihan huonosti siis.
Seuraava pelikerta on IA:n ja samalla koko aamunkoitto-kampanjan viimeinen.
Kirjanpitoni mukaan ensimmäinen Aamunkoittopeliekrta (joka oli IA skenaario) pelattiin tammikuussa 2005. En ollut vielä tuolloin siirtynyt projektipäälliköksi vaan tein tasaista toimistotyötä ja tästä rohkaistuneena aloitin kolme rinnakkaista kampanjaa. Myöhemmin kaksi kolmesta kampanjasta päätyi hautaan minun jatkuvasti vaikeammiksi käyvien aikataulujeni ansiosta ja lopulta IA-pelikertoja ei ole ollut kuin ehkä yksi kuukaudessa.
Musta aamunkoitto anarkisteineen ja Hämärästä aamunkoitton uneksija-tutkimusmatkailijoineen eivät selvinneet kymmenenteen skenaarioonsa (pelikertoja oli toki jonkin verran enemmän) kun IA:n ensimmäinen tuotantokausi kattoi 30 skenaariota ja toinen kausikin 12. Lopulta IA:ssa toteutuivat myös melkein kaikki MA:n ja HA:n teemat vallankumouksineen ja unimatkailuineen.
Jotain alkuperäisestä hulluudesta kertonee että nyt kun IA:n toinen kausi ja samalla koko kampanja päättyy ollaan vasta alkuperäisen suunnitelman puolivälissä.
Ensi kerralla osaan paremmin. Taas. Tai sitten en...