Olen hiljalleen heräämässä suunnattomasta väsymyksestä, joka iski minuun kotiin palatessani. Olen myös saamassa kiinni jälleen arkielämästä ja siihen kuuluvista pienistä jutuista, kuten hammaslääkärin tarkistuksen varaamisesta ja fysioterapeutin kiinni saamisesta. Ihanimpana ja kotoisampana arjessa tuntuu olevan salin lämmitys ja kissojen hoito. Kissat tosiaan ovat olleet äärimmäisen huomion kipeitä. Erityisesti Piki on ihan sylikissa eikä Kikikään ole kaukana perässä. Vain Noki pitää jollain tavalla kiinni itsenäisestä imagostaan, joka tosin rakoilee välillä. Kisut nauttivat suunnattomasti ulospääsemisestä, vaikka siellä onkin aika viluisa. He aloittavat mankumisen ulos heti heräämisen jälkeen. Ja tietenkin silloin, kun laitan vahingossa salin oven kiinni =). Piki viihtyy huonoiten kylmällä säällä ja tulee mieluusti syliin. Noki kantelee nykyisin eläviä saaliita sisään ja ilmeisesti myös syö osan, eli edistystä tapahtuu, joskin yritän pelastaa jyrsijät pitkältä leikiltä, mikäli mahdollista. Aina se ei ole, sillä kisut ja jyrsijät molemmat ovat pirun nopeita.
Olen myös tehnyt pienen kolon niiden sarjojen katsomiseen, mitä seuraan. kolmen viikon nauhoitukset ovat elämä muistutus siitä, kuinka paljon katselenkaan televisiota, vaikka katsonkin vain tiettyjä sarjoja. Pitäisi vähentää... ehdottomasti.
Lisäksi olen yrittänyt saada aikaan pelin kirjoitusta, jolloin voisin aloittaa pelautuksen. Se antaisi minulle kovasti tarpeellista muuta ajateltavaa ja häiritsisi juuri sopivasti väitöskirjan kirjoitusta =). Minulla on paljon ajatuksia, pää täynnä suorastaan, mutta niiden saaminen paperille ei vaan tunnu onnistuvan. Ehkä tänään onnistaa. Pitäisikin, ettei ne ajatukset häviä jonnekin aika-avaruusjatkumoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti