Tänään loppuu vankila-aika ja pääsen viimein kotiin. No okei, on väärin puhua tästä vankilana, koska täällä on tapahtunut paljon kuntoutusta ja sopeutumista yhteiskuntaan (tavallaan). Toisaalta samoja hommia tehdään vankilassakin, joten...
Ryhdyin tosiaan anarkistiksi jossain vaiheessa ja se helpotti minun arkeani suunnattomasti, kun ei enää antanut kenenkään määräillä, mitä teen ja milloin. Tietysti tietyt jutut hoidin mallikkaasti, koska niistä oli minulle valtavsti hyötyä. Muuten saatoin ottaa hyvinkin rennosti. Lisäksi monet asiat olivat kuitenkin hyvin.
Nyt sitten on edessä kotiutuminen ja sopeutuminen arkeen (lue: hyvin aktiivinen remontointi), jotta on sali jouluun mennessä, vaikkei olisikaan vielä ihan valmis. Vaikea kuvitella taas asuvansa kotona, on sitä sen verran laitostunut täällä.
Loppuyhteenveto: oli tästä paljon hyötyä, mutta toivon, ettei ihan pian tarvitse tänne palata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti