Ostin perjantaina Leonidas-suklaakaupasta Myllystä belgialaissuklaita. On hienoa törmätä kauppoihin, jotka myyvät yksittäisiä erilaisia paloja. Valikoimassa oli jälleen paljon alkoholiin tai kahviin yhdistettyjä suklaita, joten niiden poistuminen vaihtoehdoista helpotti valinnan prosessia. Nyt äsken sitten aloitin suklaanmaistelun. Kuvaus ulkonäöstä ja mausta sekä maun mieluisuudesta tekevät jatkossa valinnasta helppoa. Yksittäisten palojen maistelu on aivan erilainen prosessi kuin suklaansyönti yleensä. Jokaiseen suupalaan keskittyy ja sen makua tunnustelee. Jos olisin viini-ihmisiä, voisin miettiä tämän prosessin samankaltaisuutta. En ole, joten en vertaile. Monimutkaiset kuvailut puuttuvat myös listalta, mutta jotain on ja lista tulevaisuudessa ostettavista ja pois jätettävistä muotoutuu jokaisen palan kohdalla. Neljä oli tänään maksimi kerralla. Mukavaa hommaa kyllä =). Suosittelen. Turun vastaava kauppa ei tarjonnut oikeastaan mitään omaan makuuni sopivaa. Leonidas vaikuttaa lupaavammalta.
Samana päivänä kävimme katsomassa Inceptionin. Pidin elokuvasta ja siinä oli hieno ajatus. Se loppui hyvään kohtaan, jätti pohdiskeltavaa loppumisensa jälkeen ja siinä oli upeasti toteutettuja kohtauksia. Luonnollisesti räiskintää oli paljon. Vähempikin (merkittävästi) olisi ollut parempi. Kuitenkin muihin viimeaikoina näkemiini leffoihin verrattuna mieluinen elokuva. Pidin kovasti.
Remontti puolestaan etenee hyvin mutta omalta osaltani hitaasti. Keittiö on Rikun ansiosta täysin toimintakykyinen ja myös pyykkiä voi pestä. Listat ovat ostettu ja niiden asentaminen on aloitettu. Etenemisen hitaus johtuu lähinnä minusta. Minun vastuulla on ollut ovien yms. tummien osien maalaus valkoiseksi. En ole edennyt. Tartuntamaali on hankala käsitellä, mutta se on vain tekosyy. Huono olo on parempi syy. Kuitenkin tänään illalla alkaa tuntua siltä, että olisi pitänyt tehdä jo kaikki ne ja aikaakin olisi varmaan ollut. Harmittaa oma saamattomuus samalla kuin olen hyvin ylpeä Rikun saavutuksista. Ehkä saan itsenkin joskus jotain aikaan. Olen hyvin huojentunut ja helpottunut, kun remontti on ohi.
Kissat viihtyvät toisella puolella taloa ja aloitamme varmaan tässä sinne muuton mitä pikimmiten.
Oma lääkkeiden muutoksen on sekoittanut kehoni kemian ja barbituraattipohjaisen lääkkeen lasku on ollut hankalaa ja aiheuttanut vieroitusoireita. On aina niin kivaa, kun lääkärit määräävät syömään jatkuvasti lääkettä, jota pitäisi käyttää vain pari viikkoa. Tätäkin lääkettä olen ohjeiden mukaan käyttänyt kolme vuotta. Hienoa on tämä.
Hoidimme viimein Tuiskun turkista myös paakut pois. Kuten Kikillä, pitkä turkki aiheuttaa kissan itsensä hoidossa välillä huopaantumista paakuiksi. Pitäisi harjata useammin, mutta nyt tiiviin remontin keskellä se on jäänyt väliin. Onneksi Tuisku on Kikiä helpompi hoidettava. Kikiä piti koko ajan lahjoa kissanmintulla, että sai edes harjattua. Tuisku pitää harjauksesta ja paakkuja leikatessa on vain huolestunut. Upea on hän. Sasu on ominut sängyn minun puoleisen nurkan jalkopäästä ja nukkuu siellä jatkuvasti. Hän oleilee lähinnä salissa ja tulee sen ovelle vastaan ja menee sitten syömään usein ihmisen turvaa haluten ja silitystä kaivaten. Hellyys vieläkin liittyy ruoan saamiseen. En usko tämän muuttuvan. Kissalaumalle kuuluu kaiken kaikkiaan hyvää ja he tuovat hellyyttä, ihastuttavuutta ja kauneutta elämäämme. Eli tällaista täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti