Berliini

Tämä on ensiraportti, kattavampi selostus matkastamme seuraa kun olemme siitä ensin toipuneet.
Perjantaina kello soi syntisen aikaisin ja lähdimme ajamaan kohti Helsinkiä, pikapysähdyimme aamiaiselle ABC:llä ja saavuimme suunnitelman mukaan Helsinki-Vantaalle. Auto parkkiin, turvatarkastuksen läpi ja odottamaan konetta joka vei meidät Berliiniin.
Perillä purkauduimme koneesta ja koska meillä ei ollut tavaraa ruumassa luikahdimme läpi Tegelin lentokentän ja bussilippujonoon. Laite ei suostunut syömään seteliä, joten lentokenttäavustaja antoi meille kaikki kolikkonsa vastineeksi viidestä eurosta ja saimme kolikoilla liput ostettua. Bussi vei meidät Betrlinin eläintarhan pysäkille josta Nokialaiseni navigointiominaisuuksista huolimatta löysimme hotellille joka sijaitsi alle 400 metrin päässä pysäkistä. Kirjauduimme sisään ilman ongelmia, lepäsimme hetken ja lähdimme kohti eläintarhaa.
Ja siitä visiitistä tarkempi kuvaus myöhemmin, sanottakoon kuitenkin että näimme Norsujen lemmenhetken, ultarsöpöjä leijonanpoikasia, turisteille suuttuneen gorillan, merileijonan ruokintahetken ynnä mun muuta eläimellistä menoa.
Palasimme Hotellille noin 5 tuntia myöhemmin ja lähdimme pian uudelleen ulos, tällä kertaa syömään läheiseen sillanalusitalialaiseen, jonka ruoka oli erinomaista. Koimme myös että opaskirja olisi voinut kertoa meille pitääkö meidän tipata, koska emme tienneet, tippasimme (myöhemmin kävi ilmi ettei olisi tarvinnut).
Illalla nukahdin saman tien, joskin yöllä oli kuuma ja nukuin vähän huonosti.
Lauantaina heräsimme, kävimme hotellin erinomaisella aamiaisella ja lähdimme seikkailemaan metrolla kohti Tierparkia, eli itä-Berliinin eläintarhaa. Ensimmäinen metro vei meitä yhden asemanvälin jonka jälkeen kuulutettiin että kaikki ulos vaunuista. Konsultoimme hetken metrokarttaa ja sumplimme uuden reitin joka vei meidän perille Tierparkiin. Tierpark on valtava, 165 hehtaarin puistomainen eläintarha jossa kävelimme nelisen tuntia nähden loistavan valikoiman kissapetoja, manaatin ja muita ihmeellisyyksiä. Sen sijaan emme nähneet englanninkielisiä tekstejä tai juomakojuja (jäätelöä myytiin). Tierpark sijaitsee syvällä itä-Berliinissä eikä se vaikuta saavan suurta osaa ulkomaalaisten turistien virrasta, mikä on sisänsä sääli. Toisaalta on myös hyvä että kaupunkilaisilla on käytössää puisto, jossa on myös eläimiä. Paluumatkalla meille kävi ilmi että U1:n raiteilla tehdään huoltotöitä ja se aiheutti aamuisenkin hankaluutemme. Navigoimme kuitenkin linjastoa ja pysähdyttyämme Potsdamer Platsilla näköaloja ihailmassa pääsimme hotellille ilman suurempaa hässäkkää.
Illalla olimme kuitenkin liian väsyneitä lähteäksemme liikkeelle joten käytimme sadetta tekosyynä ja tilasimme huonepalvelusta Club sandwichit molemmille.
Sunnuntaina lähdimme liikkeelle aikaisin ja käytimme aamupäivän tutustuen Branderburger Torin ympäristöön ennen kuin siirryimme Alexanderplatsille jossa kohtasimme City Segway Toursin toimiston. Vuorossa oli 4 tunnin kiertoajelu Segwayllä, joka laitteena on aivan nerokas. Vain sen korkeahko hankintahinta (6 000 euroa) estää hankkimasta omaa. Oppaamme, Sam, oli loistava. Hän kertoili meille paljon berliinin historiasta ja nykpäivästä. Näimme tärkeimmät keskustan nähtävyydet ja huristelimme ympäriinsä Segwayllä. Saimme kuulla muun muassa että Berliinin metro mitoitettiin alunperin 5 miljoonalle asukkaalle, nyt asukkaita on vain 3.8 miljoonaa joten Berliini on yksi harvoja metron omaavia kaupunkeja joiden metro ei ole jatkuvasti ylikuormitettu.
Yleiskuva kaupungista oli miellyttävä, ensimmäinen kaupunki ulkomailla ja ehdottomasti ensimmäinen moljoonakaupunki jossa voisin kuvitella asuvani vakituisesti.