Mahtava uutispäivä

1: Suomi on oikeusvaltio
Nännin imeminen rintasyöpäseulonnan yhteydessä on osa normaalia tutkimusta, ei seksuaalista häirintää kuten jotkut lääketiedettä tuntemattomat potilaat saattaisivat kuvitella.

2: Suomi on yhä oikeusvaltio
Pespallomailalla tai vasaralla päähän lyöminen ei ole törkeää pahoinpitelyä. Sen sijaan sveitsin armeijan linkkuveitsellä sohiminen on törkeää pahoinpitelyä

3: Nobel-komitea on menttänyt järkensä
Yhdisvaltain presidentti Barack Obama sai Nobelin rauhanpalkinnon. Oaman johtama maa käy parhaillaan kahta valloitussotaa, Irakissa ja Afganistanissa tehden samalla valmistelua voidakseen aloittaa kolmannen sodan Iranissa. Kyllä sotaa käyvän maan päämies on varmasti rauhan asialla, sotahan on, tarkemmin ajateltuna, uusi rauha.

Ja jatkoa seuraa: Eduskunta hyväksyy Destian myymisen
Minun järkeeni ei oikeasti mahdu miten se että palvelua tuotetaan ja samalla omistajataho vetää välistä mahtavat voitot voi tulla halvemmaksi kuin se että palvelua tuotetaan. Paitsi siten että palvelun taso laskee. Mutta nythän puhutaan Destiasta, tieliikennelaitoksesta, miten alas se palvelun taso oikeasti voi laskea...

Että semmoista tänään, palaan asiaan kunhan maailma nyrjähtää vielä vähän pahemmin...

Pienen kaupungin pienet tavat

Kävimme tänään katsomassa uuden kotikaupungimme kulttuurista yms. tarjontaa ja täytyy sanoa, että jälkikäteen suuhun jäi melko mielenkiintoinen maku. Ensin oli virheettömästi toimiva ja riittävän tyhjä uimahalli, joka tosin on kiinni lauantaisin ja koulujen loma-aikoina (koska kuka silloin voisi haluta uida...).
Toisena kävimme Laitilan Kinossa. Sali oli pieni, vaikkakin esim. vanhan Julian pienempien salien kokoa. Siellä oli kylmä, kuten kaikissa elokuvateattereissa tuppaa olemaan. Tuolit olivat yhtä epämukavia ja jos halusi edes hieman mukavuutta, niin vierekkäisissä penkeissä ei kannattanut istua (näin molempien kädet mahtuivat jollain tavalla olemaan ei-päällekäin). Penkkirivit olivat myös niin lähellä, ettei edelliseen voinut nostaa jalkoja vaikka tilaa olisi ollut. Ja tilaahan oli. Ilmeisesti näytös järjestään vain jos sitä on tulossa katsomaan yli 5 henkilöä. Tämä käytäntö tuntuisi viittaavan siihen, että näin ei ollenkaan aina ole. Tässä näytöksessä meitä taisi olla 7. Teatterin viehättäviin piirteisiin kuului valaistus, joka oli huvittava; mustavalkoinen Charlie Chaplin-kuva seinällä sekä Laitilan Virvoitusjuomien mahdollisesti uudet, mutta vanhanaikaiseen malliin tehdyt mainosjulisteet. Erityisen hyvänä piirteenä oli kuitenkin se, että näytöksessä ei ollut lainkaan mainoksia alussa ja viehättävää oli myös se, että alussa kuvaa tarkennettiin hiljalleen. Elokuva itsessään (National Treasure - Book of Secrets) oli ensimmäisen osan melkein täydellinen kopio ja näin melko turha. Kuitenkin se vetosi minussa siihen puoleen, joka ei vähään aikaan halua ajatella yhtään mitään ja antaa järjettömän toiminnan, ihmissuhteiden tarpeettomien monimutkaisuuksien ja elämän ja kuoleman pakolliset kysymykset vain valua tajunnan läpi yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Niin ja ääni oli tosiaan sellaista tasoa, että ei tarvinnut korvatulppia =).
Sitten vain syömään. Kävimme Laitilan toisessa ravintolassa (Laitilan Kukko muistaaksemme) syömässä ja olimme ainoat asiakkaat ravintolapuolella ja listassakin oli kaksi kalaruokaa, viitisen liharuokaa, naposteltavaa ja pitsoja. Pihvimme olivat hinta- ja laatutasoltaan Turun luokkaa ja ainoaksi ongelmaksi ja huvituksen aiheeksi nousi paikan pubin pienen kaupungin elämä, jossa puhutaan liian kovaa ja liian humalassa (tuli mieleen Mäen kuvaukset Vares-kirjoissaan Turun pubeista) sekä jukebox, joka riitelee äänellisesti ravintola-puolen äänimaailman kanssa, joka siis on -en enää muista minkä kanavan- geneeristä ohjelmaa.
Huomasimme myös, että useat asiat Laitilassa ovat pareittain: kebab-paikat (jossa kummassakaan ei harrasteta kasvis-vaihtoehtoja), luontaistuotekauppoja, grillejä, kahviloita, r-kioskeja, ravintoloita. Lounasravintoloja on jopa kolme ja kolmessa paikassa myös tarjotaan pitsoja. Kauppojen (ruoka) määrä yllättää. Niitä on jopa 5 ja rakennustarvikkeiden kauppoja myös ainakin kolme. Ilmeisesti siis väkeä n. 8000 kaupungissa riittää kattamaan näin monipuolisen valikoiman katemarginaalit.
Taloomme olemme sopeutuneet hienosti ja Riku pitää paikkaa jo kotonaan. Itsellä ehkä liiallisesta sisällä olemisesta on vielä tietty vierauden tunne. Toinen selitys siihen voi olla ystävien puute täällä tai remontti, jossa mitään ei löydä, koska kaikki tavarat muuttavat jatkuvasti sijaintia ja joka paikassa törmää jatkuvasti remontti- yms. tarvikkeisiin.
Ihmisistä täällä sen verran, että on niitä, jotka ottavat heti ns. ystäväkseen/naapurikseen eikä minkäänlaisia ongelmia ole. Näihin olemme törmänneet. Muista emme ole kuulleet mitään ja tiedossa on, että täällä voi asua 20 vuottakin ilman, että koetaan paikalliseksi. Kuitenkin vastaanotto on ollut lämmin ainakin toistaiseksi. Saa nähdä, miten sitten on, kun tutustumme naapurustoomme paremmin =).
Remontista sen verran, että vaikka tekemistä varmasti löytyy, haluamme nyt jo pitää rentoja viikonloppuja ja päiviä ilman remonttia, sillä kolme vuotta remonttia on PITKÄ aika. Toisin sanoen kaikkia vieraitamme ei välittömästi passiteta johonkin remonttiin liittyvään asiaan, kuten tällä hetkellä tarjolla olisi hirsiseinän puhdistusta ja värineuvoja saliimme =). Mutta tosiaan melkein pitää miettiä, että mitä tehdä seuraavaksi, koska aika vähän voi tehdä ennen kesää. Kesällä sitten tapahtuukin enemmän asioita, kuten yläkerran eristys ja ehkä kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen vesieristykset ja piha ensin menettää n. 30cm pintaansa ja sitten saa uuden kerroksen joko polun tai multa/ruohokerroksen muodossa. Kukat tulevat sitten myöhemmin, kun sinne asti keretään. Mutta tuolloin on aikaakin, kun Rikulla on lomaa 6-7 viikkoa, joten silloin asiat etenevätkin ja pihalla työt tulevat toivottavasti tekemään naapurimme (todennäköisesti kohtuullista maksua vastaan) isoilla koneilla.
Kaiken kaikkiaan siis olo on sekä huvittunut että rentoutunut. Sitten vaan nukkumaan.

Vaihdoin puhelinnumeroa

Jos et saanut viestiäni, mutta numeroni kiinnostaa, niin lähetä sähköpostia ja lähetän numeroni sinulle, jos tunnen sinut =).

Remontti talossa etenee. Eteläseinä on pintalautoja vaille valmis, eteisen yksi ulkoseinä on lähes valmis (muutama lauta, rima ja maalaus vain puuttuvat), salin uusien seinien tuet ovat paikoillaan ja sähköt vedetty, joskin ei yhdistetty (koska se vaatii virran poistamista, joka vetäisi virrat pois todennäköisesti myös mediahuoneesta). Sitten on heitetty yksi jätelava täyteen roskaa navetasta (kiitos edellisten asukkaiden) ja pariin vielä olisi kamaa, joskin iso osa siitä on puutavaraa, joten osaa voi ehkä käyttääkin. Ison osan tästä on tehnyt Riku ja olen autellut silloin ja siellä, missä voin.

Niin, ja jatkona kummallisille toimilleni, olen nyt suorittanut rentoutumisen ohjaajan alkeiskurssin =). Eli jos olet stressaantunut ja vaivaudut tänne Laitilaan niin voin yrittää rentouttaa sinut. Onnistuminen ei ole taattu!

Satu

Lacie 1TB Ethernet Big Disk

Lopulta selvisi syy siihen miksi minun tallennuspurkkini sekoilee jatkuvasti. Eilen ihmettelin miten voi olla niin että sekä afp että ftp leviävät aina samanaikaisesti ja jäljelle jää vain typerä windows-jako ja Lacien purkin oma jako http-sivulla.
Yritin päästä sisään safarilla Lacien purkin ylläpidon kautta ftp-jakoon kun sain silmät avaavan virheilmoituksen. Se ketalo sanoi että jakoa 'apu' ei löydy. Mikä ei kai ole mikään ihme kun olin matkalla jakoon 'rikki' (ennen nimellä 'elokuvat').
Siis. Tämä jako elokuvat oli ennen jako nimeltä apu, siis silloin kun siirsin siihen edellisen elokuvat -jaoen sisältöä (joka oli ennen nimellä media). Päättelin luovasti että Lacie sekoaa keskenään jos se kaatuu hallitsemattomasti (sähkökatkossa) ja jaon nimeä on muutettu sen perustamisen jälkeen. Päättelin että voisin yrittää päästä ftp:llä suoraan purkkiin kiinni ja avata jaon 'apu'. Se toimi.
Eli viime yön aikana purkki siirsi ftp:llä itsestään itselleen kaikki elokuvat ja nyt olemme taas tilanteessa jossa purkki toimii.
Lisäksi olen onnistunut tunnistamaan ongelman, eli jatkossa ei pitäisi vastaavia ihmeitä tapahtua. Vielä kun saan aikaan bugi-ilmoituksen Lacielle niin homma on bueno.
Eihän tässä ole mennyt kuin varmaan viisi päivää yhteensä ongelmaa tutkiessa... Olisi nekin voinut käyttää paljon paremmin...

Bloxorz!

http://albinoblacksheep.com/games/bloxorz
Ihan mukavaa aivojumppaa, suosittelen. Ja todistakseni olevani TosiPäheeTyyppi(tm) tässä kaikkien stagejen koodit.
Stage 1: 780464
Stage 2: 290299
Stage 3: 918660
Stage 4: 520967
Stage 5: 028431
Stage 6: 524383
Stage 7: 189493
Stage 8: 499707
Stage 9: 074355
Stage 10: 300590
Stage 11: 291709
Stage 12: 958640
Stage 13: 448106
Stage 14: 210362
Stage 15: 098598
Stage 16: 000241
Stage 17: 638596
Stage 18: 284933
Stage 19: 119785
Stage 20: 543019
Stage 21: 728724
Stage 22: 987319
Stage 23: 293486
Stage 24: 088198
Stage 25: 250453
Stage 26: 426329
Stage 27: 660141
Stage 28: 769721
Stage 29: 691859
Stage 30: 280351
Stage 31: 138620
Stage 32: 879021
Stage 33: 614955

Alku

Nyt on sitten ensimmäinen kokonaan 'lomalla' Laitilassa vietetty päivä takana. Tänään aloitime tukevalla aamiaisella (pekonin paistamisesta talossa jossa ei ole liesituuletinta voisin tosin sanoa: älkää) jonka nauttimisesta lattialla ei Kiki lainkaan pitänyt ja jatkoimme Salin mittauksilla ja purkutöiden aloittamisella. Mittausten perusteella lähdimme tarjouskierrokselle, Rautanet, Rautia, Agrimarket ja K-rauta tekivät kukin tarjouksensa joista valikoimme Rautian tarjouksen halvimpana mallina. Halvasta ei kuitenkaan voine puhua kun pelkkiin materiaaleihin on menossa 1800 euroa tänään työkaluihin ja vastaavaan käyttämämme kahdeksansadan lisäksi.
No, Salin seinälistat on purettu ja Salin peili irrotettu odottamaanloppusijoituspaikkaansa. Purettu on myös yksi vaatekaapeista (kolme odottaa samaa kohtaloa) jotka meille jätettiin. Iso kasa listoja on siirtynyt talosta navettaan jonka sisältö tosin pitäisi käydä läpi säilytetään-roskaa akselia käyttäen. Saunaa emme ole vielä ehtineet lämmittää, ehken jo huomenna. Ainiin, pesukone on liitety ja toimii, joskin jalkoja joutuu vielä säätämään. Tiskit tehdään toistaiseksi ns. manuaalisesti.
Alkuun ollaan siis päästy, rahankäyttösuunnitelma on selkeä ja voisi vaikka kuvitella että huomenna tilaamamme levyt, puutavarat, eristeet ja vastaavat saapuisivatkin jollain aikataululla niin että pääsisimme asennustöihinkin ennen ratsastusleirin alkua.
Kissat ovat alkaneet kotiutua, Kiki on käynyt kierroksella Salissa, Nokikin kävi siellä sylissä kannettuna ja lisäksi Piki ja Kiki ovat käyneet eteisessäkin. Noki on vielä ujo ja säikkyy ääniä, mutta köllöttelee nyt rennosti sängyllä.
Innokkaille talkoolaisille on tässä vaiheessa tarjolla vain Navetan siivoamista, mutta eiköhän kohta päästäne itse asiaankin.

Muutto, osa 1, otto 2

Nonniin. Eilen sitten muutettiin neljä auto- ja kaksi peräkärrylastillista tavaraa Turusta Laitilaan. Vesisade piti mielen virkeänä ja ruumiillinen työ väsytti nopeasti. Illalla kissat ensin piileskelivät yhden kaapin takana/hyllyn alla ja sitten pikkuhiljaa yksi kerrallaan uskaltautuivat tutkimaan paikkoja. Yhdeksän aikoihin kaikki olivat jo liikkeellä ja joskus kolmen aikaan yöllä kissat olivat selvästi kotiutuneet koska nukkuminen oli käydä mahdottomaksi (se kävi mahdottomaksi vasta viideltä jolloin totesin että nyt voisi vaikka lähteä töihin :).
Kiitos Raimolle kuskauksesta ja kantamisesta sekä Tainalle ja Matille pakkaamisesta ja kantamisesta. Yllättävän paljonta varaa lähti mukaan, pelottavan paljon jäi taakse.
Nyt on suunnitelmissa vierailal Turussa kerran viikossa (noin) purkamassa ja pakkaamssa pikkuhiljaa muita tavaroita. On kaikkea sellaista mitä ei halua vain heitellä muuttoauton perään ja jota voisi kärrätä vähän kerrallaan Laitilaan. Pitää vain pyrkiä siihen että olisi jotain mihin kärrätä :)
Tänään pitäisi tulla nettikin (adsl-purkki odottaa autossa) ja illalla pitää jatkaa ihmettelyä siitä miksi telkkutikku ei toiminut halutulla tavalla (joskin osaan tätä ongelmaa on jo olemassa teoria). Ilta näyttää digitaalisen tulevaisuutemme tason.

Muutto, osa 1

Eilen saimme avaimet ja hälytysjärjestelmän koodilätkän. Samalla veimme ensimmäisen lastin muuttotavaraa (työkaluja enimmäkseen) Vaimarontielle. Voiton puolella siis ollaan, ei niinkään tavaran määrässä vaan siinä että muuttamaan ylipäänsä päästään. Edellisten omistajien kauppa oli mennyt jotenkin pieleen ja he olivat pari viikkoa sitten huomanneet olevansa tilanteessa jossa talo on myyty ja uutta ei saadakaan ostettua. Löysivät sitten kuitenkin Laitilasta uuden talon jonne siis muuttivat. Siitä tämä meidän harmittelemamme viivästys on johtunut... No hyvä että eivät joudu taivasalle tai jäämään meidän taloomme asumaan 700 euron viikkovuokralla :D
Tänään alkaa sitten se muutto, ensimmäisessä vaiheessa viemme vaatteita, kasveja, kissoja, kissatavaraa, keittiövarusteita, ruokaa, sängyt, petivaatteet, pyyhkeet, tietokoneet, töllön,... itse asiassa kutakuinkin kaiken muun paitsi isot huonekalut, kirjat, koriste-esineet ja auton talvirenkaat. Pelottavaa on se että kun olemme pakanneet mukaan lähtevät tavarat ei asunnossa näy oikeastaan mitään muutosta tavaran määrässä...
Kuitenkin tänään siis muutetaan, Sadun isä (Raimo) on tulossa peräkärryn kanssa ja Mikko, Taina ja Matti ovat saapumassa kantajiksi. Markun (Sadun veli) saapuminen on epävarmaa ja huhupuheet ovat kertoneet että Sirkkukin saattaa tulla. Kaksi reissua lienee edessä ja huomenna sitten tuon vielä yhden autollisen työpäivän päätteeksi (joskin siihen autolliseen on menossa enimmäkseen televisio, mikro, vedenkeitin, leivänpaahdin, bun-bun usb-levyineen, printteri yms elekrotiniikkaa...
Kuitenkin kaiken tämän säätämisen jälkeen olemme muuttaneet Laitilaan, tervetuloa katsomaan kotiamme :)

Tänään

Näyttää lopultakin siltä että olemem saamassa uuden asuntoimme hallintaamme. Eilen sovittiin että menemme Sadun kanssa hakemaan asunnon avaimet tänänä kello kuusi illalla ja samalla luetaan sähkömittari ja tehdään muut vastaavat toimenpiteet.
On tätä odotusta jo kestänytkin, kulunut kuukausi tuntuu paljon pidemmältä. Huomenna sitten Sadun isä on lupautunut auttamaan meitä peräkärryn ja auton kanssa tavaroiden siirroissa ja varmaan pari reissua täytyy tehdä sillä yhdistelmällä. Torstaina tulen sitten viimeiseksi työpäiväkseni paikalle Laitilasta ja noudan vielä yhden autolastillisen (enimmäkseen elektroniikkaa :) kotoa työpäivän jälkeen.
Mutta vielä yksi yö edessä Hinkalokadulla...

...kele...

Ei sitten päästykään Juhannukseksi sisään, tänään tuli soitto jonka mukaan edelliset asukkaat saavat roudattua itsensä hukkaan vasta 27.6 illalla, eli ihan viimeiseen hetkeen jättävät. No, onneksi on vain 28. päivä enää töitä ja sitten lomille, toivomam saavamme pakettiauton vuokralle Laitilasta jotta säästäisimme vähänä ylimääräistä autolla ajelua pakettiauton palautuksen yhteydessä.
Suunnitelmat sentään alkavat olla selvillä ja lomanikin päättymishetki on jo tiedossa, eli remontin parissa puuhastelen Laitilassa aina 8.8.07 asti. Siihen mennessä ollaan (toivottavasti) saatu makuuhuone ja sali kuntoon ja keittiökin vähintään loppusuoralle. Aika näyttää miten kunnianhimoisia nämä suunnitelmat ovat. Yläkerran purkamisen voinee myös aloittaa, mutta sen laajemmin en usko että siellä vielä uutta rakennetaan ennen syksyä. Aula, toinen makuuhuone ja eteinen ovat sekä työmääriltään että prioriteeteiltään vähäisempiä...
Nyt ei sitten ole tietoa siitä mitä Juhannuksena touhutaan, kun ei pääsekään kantamaan raskaita laatikoita, säkkejä, reppuja ja laukkuja. No ehkä jotain tulee mieleen :D

Tutkimusretki

Sunnuntaina kävimme jälleen Vaimarontiellä. Aseistauduimme mittanauhalla ja kameralla dokumentoidaksemme pohjapiirustuksen ja ottaaksemme sekä edustuskuvia että kuvia korjauskohteista.
Muistimme käytätä mittanauhaa, mutta emme kameraa, joten ette saa vieläkään nähtäväksenne kunnon kuvia tulevata kodistamme.
Saimme haltuumme kirjallisen kuntoraportin, jonka perusteella tiedämme nyt muutaman korjauskohteen. Aikaistin kesälomaani yhdellä viikolla (kiitos matkavapaiden ja tuntikertymien) joten siirrymme näillä näkymin Laitilaan viikko Juhannuksen jälkeen tekemään remonttia.
Hyvältä tuntuu yhä, eiköhän tämä tästä etene :)

Kaupat on tehty

Nyt on talo ostettu. Viimeistään 28.6 se on meidän hallinnassamme. Ensi viikonloppuna taas paikanpäälle ihmettelemään, mittailemaan ja tekemään remonttisuunnitelmia.

Zen ja asunnon ostamisen taito

Tänään sitten sattui ja taphtui parikin pientä asiaa. Ensinnäkin Vaimarontielle tehtiin kuntotarkistus, jonka tuloksissa ei ollut oikein mitään sellaista mitä emme jo tienneet, eli ostamisen esteitä ei ilmentynyt.
Tämä njohdosta lähdin töistä aikaisin ja tulin kotiin juttelemaan Sadun kanssa, päätimme ostaa asunnon ja ilmaisin tämän asunnonvälittäjällemme. Kauppa solmitaan siis maanantaina 28.5.2007 kello 11:00 alkaen meidän pankissamme.
Sitten VASOlle irtisanomaan nykyistä asuntoamme, sekin sujui mutkattomasti (ulkona oltava viimeistän 25.8 ja laitoimme että voimme lähteä aikaisintaan 12.8) ja oletus on että asunto sekä menee nopeasti että aiheuttaa sen että joitakin ihmisiä vierailee täällä katsomassa paikkaa. Satu on yhteys- ja esittelyvastuussa.
Vasolta lähdimme kohti pankkia joka johtaakin meidät siihen että hyviä asioita tapahtuu kun niiden antaa tapahtua ja kun asioista ei huolehdi liikaa niin ilmenee ettei niissä edes ole mitään huolehdittavaa. Tulimme nimittäin risteykseen jossa edessämme oli valkoinen pakettiauto vilkuttelemassa vasemalle kääntymistä. Se ei kuitenkaan liikkunut minnekään vaikka mitään liikennettä ei ollut. Kun vilkutuskin loppui tööttäsin ja pian auto lähtikin liikkeelle ja sen katolla olevat siniset valot paljastuivat. Se oli siis poliisiauto.
Ei mitään, ajelin eteenpäin ja näin että poliisiauto kääntyi perään. Liikennevirrassa se jäi taakse ja saavutti meidät vasta hämeentiellä. Siellä minut sitten pysäytettiin ja sain sakot puhelimeen puhumisesta ajon aikana (olin jopa syyllistynyt tähän törkeyteen, pankkivirkailija nimittäin soitti). Poliisi oli hyvin tarkka siitä että sakko ei missään nimessä johtunut tööttäämisestä :)
50 euron suuruiseksi paljastunut rikesakko ei minua liiemmin hetkauta, joten suhtauduin poliisin pikkumaisuuteen huumorilla. Satu kielsi yrittämästäkään päästä velkavankeuteen rikesakon vuoksi (en kyllä edes tiedä onko se mahdollista) joten maksoin sakon pois ennen tämän kirjoittamista.
Pankissa kerroin tästä lainaneuvottelijalle joka oli kovin pahoillaan siitä että hänen puhelunsa oli saanut aikaan tällaisen inhottavan tilanteen ja päätti olla perimättä lainasta 75 euron käsittelymaksua. Eli saamalla 50 euron sakot me itse asiassa säästimme 25 euroa :D
Lainaneuvottelut menivät vailla sen suurempaa dramatiikkaa kuin se että virkailija oli kämmeltänyt pari päivämäärää ja joutui tulostamaan laput uudelleen. Nimikirjoitukseni muistuttivat toisiaan niin vähän että voin myöhemmin vaikka kiistää olleeni paikalla, mutta paperityöt on nyt tehty. Maanantaina tehdään kaupat ja sitten sitä ollaan asuntovelallisia.

Ainiin. Koska Kolo uhkaa autioitua ei Kolon pohjaltakaan enää kauan asioita kuulu vaan se hiljenee elokuussa. Olemme kuitenkin (kuten huomaat) perustaneet tämän uuden blogin, josta pääsette lukemaan remontti yms kuulumisia.

Villa Issikan hankkimista juhlistamme kuohuviinin ja pommacin voimalla ensi tiistaina, kutsuja ja tarkempia aikoja myöhemmin ja Kolon kuoppaajaiset joskus heinä-elokuun vaihteessa.
Villa Issikan tuparitkin lienevät luvassa kauniina kesäpäivänä vuonna 2012 kun kaikki on valmista ;D

Kuntotarkastus

Ilmeisesti suuria ongelmia ei ole. Helmalauta ja ainakin alin hirsi etelänpuoleisella seinällä on laho ja pitää vaihtaa (ylemmistä on vaikea sanoa, mutta kuntotarkistaja ei uskonut niissä olevan ongelmia). Tämä kuitenkin pitää korjata mitä pikimmin. Räystäät pitää laittaa myös mitä pikimmin ja vesi pitää johtaa kauas talosta. Talon päädyssä oleva vanha koivu pitää kaataa nopeasti, sillä sen juuret voivat vahingoittaa taloa. Kylppärissä ei ole tarpeeksi kallistusta viemäriä kohtaan, jotta se olisi täydellinen, mutta vessa on tehty hyvillä aineilla ja sen on tehnyt asiantuntevat ihmiset, joten siellä on vain pientä kosteutta (uskoo hän), joten tulevaisuudessa riittää vain se, että suihkun jälkeen vain lakaisee veden viemäriin. Navetassa hän ei paljoakaan ehtinyt käydä, kun käytti ne kolme tuntia taloon (tämä harmittaa, sillä halusin myös navetan tarkistettua), mutta se näytti olevan kunnossa - vino, mutta kunnossa. Sen voi suoristaa, jos vinous harmittaa. Nyt en muista muuta. Mutta toisin sanoen ei mitään, mitä emme oikeastaan tienneet jo ennestään ja pääosin näyttää olevan täysin kunnossa.
Soittelin sitten Laitilan hirsi-ihmisille ja sain jonkinlaisia hinta-arvioita hirsityöstä. Hirsi maksaa 12-15e/m, mutta ei kuulema yhden mukaan tarvitse olla ihan priimatavaraa, kun kerran siihen tulee lauta päälle. Toisen mukaan se pitää teettää mittatilaustyönä. Kaksi ihmistä on vaihtoehtona tekijäksi. Ja toiselta mahdollisesti tulisi materiaalit mukaan, mutta hän ei osannut edes heittää mitään hinta-arviota. Se ensimmäinen, jolle soitin, ei toimita materiaaleja, mutta antoi hintaheiton - siis vaan heiton, kun ei varmaa voi sanoa paikkaa näkemättä - 1000e. Toivottavasti se on vaan se alin hirsi. Mutta jos ajatellaan, että myyjät laskivat pyyntihintaa 35000e sen takia, niin ei tuo niin mahdottoman hintainen ole. jostain kuitenkin sekin raha pitäisi löytää. Taitaa sisätilaremontit jäädä vähäksi aikaa... Tosin olen nyt jättänyt raha-asiat Rikun niskoille, kun muutenkin on pikkasen liikaa mietittävää tällä hetkellä.
Nyt sitten vielä odotetaan Rikun isän kommentteja kuntotarkistajan sanoihin ja odotetaan kirjallista raporttia. Sitten haluaisin puhua Rikun kanssa. Hän lupasi soittaa kokouksen jälkeen. Nyt kuitenkin suihkuun ja lounasta syömään. EHkä siinä pää selviää.