Onnistunut työpäivä

Alkaa luonnollisesti puhelimen unohtamisella. Havaitsin puutoksen puolimatkassa Turkuun, mutta päädyin siihen ettei minulla oikeastaan oile varaa käyttää ylimäääräistä tuntia työmatkaan. Menin siis toimistolle asti ilman puhelintani.
Ennen aamupäivän palaveria luin intrasta että minua oli neuvottu väärin uuden koneeni tilauksen kanssa ja siksi koneeni makoilee odottamassa postitustaan kunnes 'on aikaa selvittää asioita'. Tämä johti useamman viestin vaihtoon Tietohallitsemattomuuden tyypin kanssa. Olin kärkevä ja ärsyttävä ja siitä huolimatta oikeassa. Tämä oli tietohallitsemattomuuden tyypin vaikea myöntää. Saa nähdä tuleeko sitä konetta koskaan. Palaverin jälkeen yritin löytääjostakin tietoa siitä mikä olisi teitokantatiimimme nykyinen päivystyspostiosoite. Se, kuten kaikki muutkin, on vaihtunut Logicaan migratoitumisemme myötä ja harvoin tarvittuna osoitteena en uutta vielä ollut etsinyt. Tulin siihen tulokseen että minulle ei jää muuta mahdollisuutta kuin soittaa sisäiseen helppariin ja kysyä sieltä. Minulla ei kuitenkaan ole käytössäni muita kuin kotiin unohtunut puhelin, joten päädyin lähtemään etätöihin loppupäiväksi.
Kotona soitin vastauksia saapuneisiin puheluihin ja sain muutenkin asioita eteenpäin. Työpäivä kehittyi itse asiassa kotiinpalattuani suorastaan positiiviseen suuntaan :)
Töiden jälkeen kävimme Sadun kanssa keskustassa kaupassa, tämä siksi ettei Satu tavoittanut minua aikaisemmin, olin toki käynyt kaupassa jo kotimatkallakin. Tämä jälkeen olen nyt käynyt kaksi kertaa purkamassa yläkertaa. Työ ei olisi kovinkaan kummoista muuten mutta kädet väsyvät todella nopeasti kun käyttää sorkkarautaa olkapäätason yläpuolella.
Syntymäpäivä palasi kun pikkusiskon kortti ja siihen liitetty arpa saapuivat tänään postissa. Arpa osoittautui kuitenkin vesiperäksi, joten asuntolaina on yhä maksamatta...
Ilmasto muuttui helteisen kuumasta myrskyksi viime yön aikana, Satu joutui jahtaamaan pihalle jätettyä omaisuutta ja päättipä yksi uusista kasveistammekin karata juuriltaan ja lähteä etsimään vihreämpiä niittyjä. Antenni on kuitenkin yhä katolla ja katto paikallaan joten aivan valtavia vahinkoja ei sattunut.
Satu kehoitti vierestä vielä mainitsemaan työeläkkeensä. Nythän ihmisille (paitsi minulle, nähtävästi) jaetaan kotiin tiedote kertyneestä työeläkkeestä. Sadun kertymä sai sukat pyörimään jalossa, 2 euroa kuussa. Tätä selittää se ettei mukaan lasketa kunta/valstio-puolen töitä eli kaikki Sadun työt Yliopistolla ovat poissa laskuista. Silti 2 euron kuukausieläkkeellä ei kyllä pääsisi köyhtymään :)

Syntymäpäivää

Eilen Heta, Tommi, JD, Matti ja Taina saapuivat viettämään aikaa grillin ja sauann ääressä, tai oikeastaan paremminkin grillin ääressä, koska saunaan päädyimme menemään vain minä ja Tommi. Grillaamisen ohessa saimme kesäkuun ensimmäiset (ainakin kolme) sadepisarat ja grilliruokailun päätteeksi korkkasin dominikaanisesta tuoneeni rommipullon (10 vuotta kypsytettyä juhlarommia) jonka maku oli kyllä miellyttävän pehmeä ja kaukana siitä mitä Suomesta saa.
Ihmisten poistuttua vietimme Sadun kanssa vielä iltaa Morsen parissa, ja petiin päästyämme nousimme vielä katselemaan ikkunoista ja ovesta kesän ensimmäistä ukkoskuuroa. Salamat iskivät kilometrien päässä, mutta lyhytkin sade virkisti kehoa ja mieltä ja laski lämpötilaa huomattavasti. Kesän ensi sade kävi syntymäpäivälahjasta :)

Liian kuuma elää

Ulkona paukkuu helleraja taas ilolisesti, sisällä myös. Äskeisen tarkistuksen mukaan meillä on tuvan (ja makuuhuoneen) päässä taloa noin 27 astetta lämmintä, Salin pää on viileämpi.
Eilen ladoimme paikalleen saunan eteisen korkkilattian ja kokosimme sinne minikeittiön. Korkkilattian asennus oli niin helppoa että epäilyttää, moderni lattaiaelementti ei todellakaan vaadi asentajaltaan ihmeempiä kykyjä. Sen sijaan minikeittiön kokoaminen oli hieman haastavampaa, ohjeet olivat pelkästään saksaksi, enkä ole edes varma että ohjeet olivat oikeasta keittiöstä. Niin sitä kuitenkin sitetn ruuvattiin kaappi suoraan jääkaapin kylkeen kiinni, ratkaisu joka ei ollut intuitiivinen mutta vakautti rakenteen. Nyt puuttuu enää seinälevyjen asennuksen lisäksi vesiputkiston uusiminen ja saunan suihkun sekä minikeittiön hanan asennus ja se osa remontista on valmis siltä osin kuin se on meidän työllämme valmiiksi saatettavissa. Takka olisi kuitenkin kiva vielä teettää.
Mediakeskuksen uudelleenorganisaointi osoittautui kaikkea nopeuttavaksi. Siirsin tv-virittimien kiintolevyn USB-väylästä fireworeen ja eron todella huomaa. Antennin asennus katrolle on myös lopettanut kuvaa vaivanneen nykimisen. Kaikki pelaa jälleen elokuun alkuun saakka jolloin YLE suuressa viisaudessaan taas kiusaa meitä tietokonetta digivirittimenä käyttäviä poistamalla 1+ kanavan lopullisesti. Sitten taas loppuu YLEn kanavilta eurooppalaisten elokuvien ja sarjojen tallettelu.

Huomenna on vuorossa pihapelejä, grillaamista, saunomista ja illanviettoa syntymäpäiviäni tekosyynä käyttäen.

Autokuulumisia

Lämpöhoito poisti ongelman, tai ainakaan auto ei enää ilmoitellut vioista ja haitannut matkantekoa kotimatkalla. Kyseessä lienee ollut joko jokin sensorivika eli kosketushäiriö jossakin tai sitten nk roska joka tukki jotain ja aiheutti vikailmoituksen kautta auton turvajärjestelmien päällekytkeytymisen. Pitää muistaa seuraavassa huollossa sanoa että tutkailevat ne vikatietokannat ihan kunnolla.
Yrittäessäni löytää netista kohtalotoeria (siis vastaavasta viasta kertonutta) löysinkin vain linkkejä autojen diagnostiikkasovelluksiin. Yksikään kauppa ei ilmoittanut hintaa, mutta näinköhän se on että pian diagnostiikkasoftat löytyvät joka kodista ja autoa tutkaillaan tietokoneella ennen pidemmälle matkalle lähtöä :)

Edistystä ja takapakkia

Josko välillä kirjoittelisi tännekin. Ulkoisen kovalevyn virtalähde saapui lopultakin ja nyt koko järjestelmä on konfiguroitu uudelleen ja kytketty mahdollisuuksien mukaan UPSiinkin. Periatteessa johtosotku on nyt vähäisempi, käytännössä siitä on vain suurempi osa piilossa :)
Yläkerran purkaminen on virallisesti aloitettu uudelleen, ensimmäisen seinän 'ulkopuoli' eli ullakolle näkyvä puoli on pian purettu. Työ on paljon vähemmän pölyistä kuin luulin, joten se voi jopa edetä kun hengityssuojaa ei tarvitse käyttää ihan koko aikaa.
Sen sijaan auto temppuilee, ajotietokone päättelee että moottorilla on jokin hätänä ja heittää päälle automaattisen suojamekanismin joka rajaa maksimikierrosluvut noin 3500 kierrokseen minuutissa. Käytännössä tämä tarkoittaa että kaupunkiajo sujuu jouhevasti, mutta moottoritiellä ei ole hauskaa kun auto hidastuu ylämäissä jopa alle 90 kilometrin tuntinopeuteen. Saas nähdä riittääkö päivä auringossa korjaukseen, vai pitääkö viedä ihan oikeasti huoltoon. Seuraavaan määräaikaishuoltoon ei olisi kuin pari-kolme viikkoa, joten ylimääräinen huoltokäynti tässä vaiheessa harmittaa hieman. Onneksi menee takuun piikkiin...
Saunan eteisen työt voidaan aloittaa, uusi lattiamateriaali on soputunut riittävän aikamäärä ja tarkoitus olisi saada se asennettua huomenissa (voi venyä lauantaillekin). Sitten siihen päälle vielä minikeittiön kokoaminen ja jälleen ollaan vähän lähempänä kuin aiemmin. Putkitöille olen periaatteessa varannut 14.-15.6 viikonlopun, siihen mennessä pitäsi muistaa käydä ostamassa suihkun ja minikeittiön hanat.

Toimi kuin unelma

Eli Sauli tuli heti, kun aloin kirjoittaa Bourdieu-juttuja. Nyt on kivet siirretty parempiin paikkoihin Virven ystävällisellä tulkkauksella ja isot rungot navetan sillalle. Hieman hirvittää tuleva lasku ja ilmeisesti hieman taitaa jotenkin nolottaa Sauliakin hänen sanojaan tulkiten, mutta hänellä meni siinä monta, monta tuntia ja jälki on erinomaista, joten tietenkin siitä maksetaan korvaus. Nyt toivon, ettei se ihan kohtuuttoman (tai siis uskon sen olevan kohtuullinen, mutta siis hyvin) kallis. Saas nähdä. Saamme kai pian jonkinlaisen eritelyn ja tilinumeron. Lisäksi sain viimein jonkinlaisen toiveen päästä yhteyteen nuohoojan kanssa, jolla ei ole kännykkää eikä vastaajaa ja ilmeisesti tulee nuohoomaan vain, jos joku on paikalla. Jos ei ole, menee hän toiseen taloon. En tiedä, käykö hän toiste kokeilemassa, vai onko se kerrasta poikki. Kai sekin on niitä asioita, että pitää vain odottaa ja nähdä. Nyt on laskutkin maksettu, piha on niin kunnossa kuin sen nyt saa, olen perusteellisesti puhki ja aikas kipeä, joten eiköhän tämä riitä tältä päivältä.

Niin ja lisäksi, nyt alkaa olla toivetta, että se matriisikin lähtee pelaajilleni piakkoin =).

Odotellessa

Rikulla oli sellainen hyvä teoria, että heti, kun alkaa oikeasti tehdä jotain, odottamani asia tapahtuu. No, kokeilen sitten sitä. Odotan naapuriani ison vehkeen kanssa tulemaan siirtelemään kiviä. Eikä tilanne ole edes yhtään niin mielenkiintoinen, kuin miltä kuulostaa. Suunnitelmieni ajoitukset eivät ole oikein pitäneet viime aikoina. Puutarhan riipimistyöt piti aloittaa tällä viikolla. Perjantaina Sauli sai oikeanlaisen traktorin ja ensin oli ajatus, että hän vain toisi sen meidän pihalle. Hän aloitti sitten saman tien, teki pari tuntia silloin, koko päivän lauantaina ja pitkään sunnuntaina. Hommaan olisi mennyt paljon vähemmän aikaa, mutta meidän piha olikin täynnä valtavan kokoisia järkäleitä, joiden siirtelemiseen meni aikalailla aikaa. Nyt näitä järkäleitä pitää sitten siirrellä jotenkin järkeviin paikkoihin. Kiviaita on jo pitkälle tehty. Sitä on tarkoitus jatkaa. Lisäksi on tarkoitus tehdä pohja kivipuutarhalle. Kuitenkin ensin pitää täyttää se kuoppa, johon piti tulla kasvihuone ja siirtää leikkimökki (joka kaikkien ihmeeksi säilyi ehjänä siirrosta toiseen paikkaan) sen tilalle. Sitten joskus pitää kaivaa kasvihuoneelle kuoppa paikkaan, johon oikeasti paistaa aurinko. Ei pitäisi kuunnella muita, vaan pitää kiinni alkuperäisistä suunnitelmista. Nyt kyse on vain siitä, että tuli yksi ylimääräinen kuoppa, uusi pitää kaivaa ja kaksi rakennelmaa vaihtaa paikkaa, ei sen suurempaa.

Viikonlopun muihin aktiviteetteihin kuului navetan takana olevan puukasan siirtäminen jätelavalle. Matti ja Riku tekivät sitä ja kiitettävästi onnistuivatkin. Kuitenkin kasaa jäi vielä jälkeenkin. En voi ymmärtää, miten kenelläkään voi olla niin paljon jätettä ja romua kuin mitä tänne on jätetty. Varmaan sitä on kerätty se viisi vuotta, jonka edelliset ovat tämän paikan omistaneet. En halua edes ajatella, miten monta jätelavaa vie, ennen kuin kaikki on heitetty pois. Puutarhasta puolestaan lähti ehkä 9 lavallista maata jonnekin. En tiedä minne enkä ole määrästäkään varma, mutta paljon sitä oli.

Lisäksi teimme uuden kasvipenkin terassimme eteen. Taina puolestaan auttoi minua siinä ja saimmekin sen valmiiksi. Lauantaina illalla istutin kukat ja sunnuntaina askartelin terassin hassuun kulmaukseen kukkajutun, jossa käytin hyväkseni täältä löytynyttä maitotonkkaa ja hukkalautoja sekä läheiseltä puutarhalta löytyneitä hyvin kohtuuhintaisia neilikoita ja petunioita. Nyt hiljalleen piha alkaa näyttää pihalta ja takapiha alkaa näyttää siltä, että sinne voi joskus jotain laittaa =). Vielä se on kuitenkin aito hiekka-autiomaa, joka pöllyää tehokkaasti tuulen osuessa oikeasta suunnasta. Suosittelen allergialääkkeitä niille, jotka täällä aikovat vierailla ja ovat allergisia pölylle. Silmätippoja meillä on.

Viime kertainen ratsastus meni arvioidusti, eli aivan pieleen. Joskus kemiat menevät aivan ristiin Pian kanssa ja ne kerrat ehkä voisivat muuttua rumiksi, jos en haluaisi niin epätoivoisesti vältellä konflikteja. Se ihminen ei hallitse sanojaan kovinkaan tehokkaasti tai ainakaan niiden alla ei ole usein mitään ajatusta tai tietoisuutta toisesta ihmisestä. No, sellaista se on. Ensi kerralla maastoon.

Ei Saulia vieläkään näy, joten vien tilanteen askelta kovempaan suuntaan. yritän tehdä töitä =)