Nyt on keittiön kaapisto lopultakin sekä purettu että siirretty navettaan. Jäljellä on enää polttopuulaatikko ja vanha, painava, lipasto.
Eilen pelautin IA:ta Naantalissa. Trio laajeni täysimittaiseksi peliksi Tommin hahmon lopulta toivuttua kutakuinkin ennalleen. Peli itse soljui eteenpäin melko mukavasti, hahmojohtoinen operaatio ei päättynyt yhdenkään mukana olleen sotilaan kuolemaan tai mielenterveyden menetykseen (ensimmäinen kerta) mutta suurin osa ajasta kulutettiin pohtien tulisiko Hetan hahmon ottaa vastaan tarjottu kuninkaallisen rakastajattaren pesti. Lopputulos oli että kruununprinssi joutuu etsimään rakastajattarensa toisaalta.
Ennen peliä kävimme IKEAssa ostamassa lattiaa. Kuten yleensä IKEAssa käydessäni saavutin murhanhimoisen raivon jossa toivoin että IKEA myisi kirveitä tai moottorisahoja. Miten asioista voi tehdä niin vaikeita? Muutaman henkilökunnan jäsenen sankarisuorituksen kautta saimme kuin saimmekin tilattua lattiamme ja se toimitetaan meille ensi tiistaina. Lienee mukava paikka työskennellä kun halua auttaa asiakasta olisi mutta byrokratia ei anna myöten. Onneksi päivän toisen visiitin (kävimme välillä syömässä kun IKEAn byrokratia pyöri ilman läsnäolomme tarvetta) aikana kassajärjestelmä kaatui ja sain kuunnella kun alinörtti puhui puhelimessa ylinörtille ja kehotti ottamaan Puttyn esiin ja boottaamaan pari palvelua. Byrokratiasta kertonee jotain se että kaatuneen kassan ylösajoon tarvittiin kaikkiaan kolmen tason tukihenkilöjä. Tekniikan prakaamisen ymmärrän ja tapahtuman sivustaseuraaminen sai minut suorastaan paremmalle (ei ehkä vielä ihan hyvälle) tuulelle. Jälleen kerran uudistan päätökseni olla enää koskaan IKEAan palaamatta. Ensi kerralla lähetän sinne Sadun kainalosauvojen ja niskatuen kanssa, ehkä palvelu on silloin parempi eikä edellytä vaeltamista talon päästä toiseen kovin montaa kertaa.
Lähden vielä purkanmaan lattiaa eteisestä / keittiöstä. Sen jälkeen tämä päivä saa luvan olla pulkassa...
Villa Issikka on minun ja Rikun unelma maalla paikasta, jossa on paremmat itsenäisen elämän mahdollisuudet. Paikka on ns. vaiheessa eikä esim. hyötypuutarhaa vielä ole, mutta matkalla sinne ollaan ja nautimme eri välivaiheista.
keskiviikko 30. kesäkuuta 2010
maanantai 28. kesäkuuta 2010
Tavaraa riittää
Ei tämäkään päivä riittänyt tuvan täydelliseen tyhjentämiseen, mutta lähelle ollaan jo päästy. Pesukone muutti navettaan, astianpesukone odottaa vielä vuoroaan. Kesäkeittiö on saanut täyden varustuksensa.
Toivottavasti tupa tyhjenee keskiviikkona ja lattiatkin saadaan silloin purettua, niin että purkuvaihe päättyisi ja päästäisiin uuden tekemiseen edes tämän viikon aikana :)
Toivottavasti tupa tyhjenee keskiviikkona ja lattiatkin saadaan silloin purettua, niin että purkuvaihe päättyisi ja päästäisiin uuden tekemiseen edes tämän viikon aikana :)
sunnuntai 27. kesäkuuta 2010
Kesä'lomalla'
Kesäloma on alkanut ja sen näkee talosta. Sali on muuttunut keittiöttömäksi yksiöksi sänkyineen, sohvineen ja kaappeineen, pikkumakkarit ovat täysin tyhjiä ja keittiössä on vielä joitakin huonekaluja ja vähän tavaraa jäljellä. Tavoitteena olisi saada keittiöstä vielä tänään kaikki irtain pois ja huomenna sitten purkaa pois kaapit ja poistaa keittiön ja eteisen lattiat. Sitten voikin aloittaa pintaremontin, keittiön seivät ja katto maalataan, muissa huoneissa vain seinät, joskin eteisessä yhdet seinälevyt poistetaan ja korvataan toisilla ennen maalausta. Kahden makkarin lattiapintaa nostetaan niin että alakerran lattiat ovat samassa tasossa ja sitten uusi lattia ladotaan paikallen, kun tämä on tehty on vuoro keittiökaapistojen uudelleenkokoamisen ja sen jälkeen alkaakin seuraava muutto, eli muutto pois salista. Sitä seuraa vielä salin lattiapinnan nosto (ja eristys) ja uuden lattian latominen paikalleen.
Kaikki yllämainittu pitäisi saada tehtyä ennen kesäloman loppua ja jos lomaa on kaiken valmistuttua vielä jäljellä, voi siirtyä yläkerran tai saunaterassin pariin :)
Kaikki yllämainittu pitäisi saada tehtyä ennen kesäloman loppua ja jos lomaa on kaiken valmistuttua vielä jäljellä, voi siirtyä yläkerran tai saunaterassin pariin :)
keskiviikko 23. kesäkuuta 2010
Ehkä sittenkin
Olin eilen ratsastamassa. Nähdessäni hevoslistan olin jokseenkin huolissani, että minulle määrätty hevonen oli Loviisa. Oma lääkitetty migreeni, joskin lääkitetty, ei vähentänyt huolistustani. Tunti meni kuitenkin aivan toisella tavalla kuin olisin ikinä uskonut. Aina aikaisemmin Loviisalla ratsastaessani hän on mennyt Piian luokse kuin kysymään, että mitä tuo oikeasti haluaa. Nyt sain hänet pysymään pääosin uralla ja mikäli hän poistui, sain hänet sinne palaamaan. Istuntani oli kuulema selkeästi parempi ja hevonen vastasi tähän. Käytin muutenkin oikeita tapoja ilmeisesti auttaakseni sekä hevosta että itseäni siihen, että tunnin jälkeen oli onnellinen olo.
Viime aikoina olen epäillyt kovasti kykyjäni ratsastajana ja olen ollut hieman ärtynyt siitä, että koen kykyni olevan aloittelijan tasolla, vaikka olen jo hetken ratsastanutkin. Nyt näin eron selkeästi. Kolme vuotta sitten olisin ollut aivan pulassa Loviisan kanssa ja taisin ollakin. Nyt en ollut. Se on hieno tunne se.
Lisäksi jälleen tajusin jotain omasta ratsastuksestani, sarjassa pitää korjata. Erityisesti vauhdin lisääntyessä en kykene pitämään jaloillani itseäni satulassa siten, etten antaisi pohkeita hevoselle. Eli jalat reisien alapuolella heiluvat. Siihen pitää ehdottomasti kiinnittää jatkossa huomiota. Pitää oppia pitämään pohkeet paikallaan, ettei ns. paukuta hevosta kylkiin.
Toinen pieni huomio, jonka tajusin itsestäni, on se, että vauhdin lisääntyessä hermostun vieläkin hieman, mikä sitten aiheuttaa sen, että kävelyssä hallitsemani taidot eivät täysin välity muihin askellajeihin. Lisää harjoitusta tarvitaan. Tämä ei ole kuitenkaan mikään maata järisyttävä huomio. Ratsastus on yksi niistä asioista, jota pitää jatkuvasti harjoittaa, jotta voi edistyä tai ainakin säilyttää saavutetut taidot.
Nyt on kuitenkin hyvin onnellinen olo.
Viime aikoina olen epäillyt kovasti kykyjäni ratsastajana ja olen ollut hieman ärtynyt siitä, että koen kykyni olevan aloittelijan tasolla, vaikka olen jo hetken ratsastanutkin. Nyt näin eron selkeästi. Kolme vuotta sitten olisin ollut aivan pulassa Loviisan kanssa ja taisin ollakin. Nyt en ollut. Se on hieno tunne se.
Lisäksi jälleen tajusin jotain omasta ratsastuksestani, sarjassa pitää korjata. Erityisesti vauhdin lisääntyessä en kykene pitämään jaloillani itseäni satulassa siten, etten antaisi pohkeita hevoselle. Eli jalat reisien alapuolella heiluvat. Siihen pitää ehdottomasti kiinnittää jatkossa huomiota. Pitää oppia pitämään pohkeet paikallaan, ettei ns. paukuta hevosta kylkiin.
Toinen pieni huomio, jonka tajusin itsestäni, on se, että vauhdin lisääntyessä hermostun vieläkin hieman, mikä sitten aiheuttaa sen, että kävelyssä hallitsemani taidot eivät täysin välity muihin askellajeihin. Lisää harjoitusta tarvitaan. Tämä ei ole kuitenkaan mikään maata järisyttävä huomio. Ratsastus on yksi niistä asioista, jota pitää jatkuvasti harjoittaa, jotta voi edistyä tai ainakin säilyttää saavutetut taidot.
Nyt on kuitenkin hyvin onnellinen olo.
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
Tehty!
Viimeinenkin yläkerran eristämiseen käytettävä eristepala on nyt paikallaan. Huhhuh. Ja oli kyllä viimeinen hetkikin tämän työvaiheen lopetukselle, ensi viikolle on luvattu jo aika kesäisiä lämpötiloja.
Ensi viikon aikana jos saisi ne eristepaperit vielä paikalleen niin se olisi boonusta, muuten ainakin loppuviikko menee asumisjärjestelyjä tehdessä kun remontin pääpaino siirtyy alakertaan. Tarkastin ettei talosta tarvitse katkaista vettä keittiöremontin ajaksi, eli meillä on vesipiste ja mikä tärkeämpää, suihku käytössämme kesän ajan. Saunan eteinen muuttuu kesäkeittiöksi ja salista tulee yhdistetty olo- ja makuuhuone. Hommaa on paljon, mutta tekemällä se vähenee, syksyn tullen talon pitäisi näyttää jo aika erilaiselta ja talven tullen yläkerrankin tulisi olla asuttavassa kunnossa.
Ratsastus maastossa meni minulla oikein mukavasti, Tirri on varma valinta. Satu Hjelan kanssa kärsi raville tippuvasta töltistä, mutta nautti laukkapätkistä. Kyllä metsässä kulkiessa iski kaipuu että ollapa oma hevonen, menisin tästä tuonne tai tuolta jonnekin toisaalle. Oi, ollapa oma heppa.
Ensi viikon aikana jos saisi ne eristepaperit vielä paikalleen niin se olisi boonusta, muuten ainakin loppuviikko menee asumisjärjestelyjä tehdessä kun remontin pääpaino siirtyy alakertaan. Tarkastin ettei talosta tarvitse katkaista vettä keittiöremontin ajaksi, eli meillä on vesipiste ja mikä tärkeämpää, suihku käytössämme kesän ajan. Saunan eteinen muuttuu kesäkeittiöksi ja salista tulee yhdistetty olo- ja makuuhuone. Hommaa on paljon, mutta tekemällä se vähenee, syksyn tullen talon pitäisi näyttää jo aika erilaiselta ja talven tullen yläkerrankin tulisi olla asuttavassa kunnossa.
Ratsastus maastossa meni minulla oikein mukavasti, Tirri on varma valinta. Satu Hjelan kanssa kärsi raville tippuvasta töltistä, mutta nautti laukkapätkistä. Kyllä metsässä kulkiessa iski kaipuu että ollapa oma hevonen, menisin tästä tuonne tai tuolta jonnekin toisaalle. Oi, ollapa oma heppa.
lauantai 19. kesäkuuta 2010
Lähellä
Yläkeran eristystyö on nyt melko lähellä loppuaan, on enää yksi rivi täysikokoisia eristeitä pellon puolen senälle ja sitten harjan 'paikat' eli noin 20-30 sentin eristepalojen laittaminen harjan tuntumaan. Tavoitteena on että ne olisivat paikallaan huomenna ennen ratsastusta ja ratsastuksen jälkeen pääsisimme paperin asentamisen ja siivoamisen pariin.
Eli tällä kertaa maaliskuussa asetettu aikataulu on pitänyt, yläkerta saataneen eristettyä ennen kesäloman alkua ja kesäloman aikana pystymme keskittymään alakertaan.
Töitä on jälkellä vielä joko kolme tai neljä päivää, riippuen siitä tuleeko minulle Lohjan reissu ensi torstaiksi vai ei, joka tapauksessa loma alkaa häämöttää ja on jo kyllä aikakin. Satu kävi konferenssissa alkuviikosa ja on nyt lomalla kuun loppuun, sen jälkeen alkaa työttömyys, tai paremminkin remontointi ansiosidonnaisen turvin. Raskaita töitä on jäljellä enää aika vähän joten Sadulle on tiedossa paljon maalailua syksyiltoina.
Laitilan munamarkkinoilla kävin syömässä muurinpohjaletun ja loimulohta, Satu otti samaan aikaan torkut. Ellei olisi ollut leffa palauttamatta, olisin varmaan itsekin jättäytynyt markkinahumun ulkopuolelle.
Eli tällä kertaa maaliskuussa asetettu aikataulu on pitänyt, yläkerta saataneen eristettyä ennen kesäloman alkua ja kesäloman aikana pystymme keskittymään alakertaan.
Töitä on jälkellä vielä joko kolme tai neljä päivää, riippuen siitä tuleeko minulle Lohjan reissu ensi torstaiksi vai ei, joka tapauksessa loma alkaa häämöttää ja on jo kyllä aikakin. Satu kävi konferenssissa alkuviikosa ja on nyt lomalla kuun loppuun, sen jälkeen alkaa työttömyys, tai paremminkin remontointi ansiosidonnaisen turvin. Raskaita töitä on jäljellä enää aika vähän joten Sadulle on tiedossa paljon maalailua syksyiltoina.
Laitilan munamarkkinoilla kävin syömässä muurinpohjaletun ja loimulohta, Satu otti samaan aikaan torkut. Ellei olisi ollut leffa palauttamatta, olisin varmaan itsekin jättäytynyt markkinahumun ulkopuolelle.
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
Eroon ompuista?
Pitää taas vakavasti harika applen tuotteista luopumista. Applen kamaahan valmistaa muun muassa oxconn niminen kiinalainen hikipaja, joka on ollut uutisissa työntekijöidensä itsemurhien vuoksi. Applen lyhyen tähtäimen ratkaisu pr-pulmaan oli luvata työntekijöille enemmän rahaa, pitkän tähtäimen ratkaisu sen sijaan tuntuu olevan valmstuksen siirto pois Foxconnilta, palkankorotusten jälkeen se on liian kallis valmistaja.
Mediamanipulointinsa taitava, mutta yhteiskuntavastuunsa rippeetkin unohtanut yritys ei ehken kuitenkaan ole sitä mitä tahdon omannetunnolleni. Ehkäpä siirtyminen takaisin linuxiin on tullut ajanohtaiseksi.
Mediamanipulointinsa taitava, mutta yhteiskuntavastuunsa rippeetkin unohtanut yritys ei ehken kuitenkaan ole sitä mitä tahdon omannetunnolleni. Ehkäpä siirtyminen takaisin linuxiin on tullut ajanohtaiseksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)