Töissä pitää kiirettä, itse asiassa tehtävän työn määrä tuntuu ainakin toistaiseksi kasvavan riippumatta siitä nopeudesta jolla työtä tekee, pienet kissat ovat suloisia, joskin riehakkaita ja tykkäävät järsiä johtoja.
Sadulla on ollut heikomman olon kausi, mutta toivottavasti olemme taas matkalla parempaan. Remontti ei ole edennyt.
Vietimme tänään hääpäiväämme (ensimmäistä, eli paperisellaista), nautimme biisoninpihviä ja olemme lepäilleet ja muistelleet menneitä. Muistimme että olimme luvanneet tarjota kaasoille ja bestmanille illallisen ravintolassa kiitokseksi, mutta se oli sitten jäänyt. Kutsut ovat nyt kuitenkin sähköpostilaatikoissa :D
Sadun pelinkirjoitus on edennyt, minun ei, vaikka tiedänkin hyvin tarkasti mitä pitäisi tehdä. Ensi viikolla kaksi matkapäivää, samoin sitä seuraavalla ja sitä seuraavalla. Sen sijaan maaliskuussa onkin sitten matkustusta ihan kunnolla, sentään sinne on saatu mahtumaan myös viikon loma (pääsiäisenä, kuinkas muutenkaan).
Nöpö on opetellut oikein hyväksi hartiakissaksi, Töpöllä on vielä oppimista. Töpö sen sijaan osaa laskeutua takaperin alas vitriinien ja kirjahyllyjen päältä. Ja kiivetä ihmistä pitkin sopivaa vaatetusta hysäksikäyttäen.
Noki on lempeämpi kuin koskaan. Pikikin on oppinut ainakin sietämään pikkukissoja ja jopa nuolaiseen näitä välillä.
Semmoista täältä vesisateen keskeltä näin helmikuun ensimmäisen kolmasosan ollessa jäänyt taakse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti