Olin tänään lähdössä hyvissä ajoin fysioterapiaan, kun skootteria käynnistäessäni huomasin bensan loppuneen. Onneksi oli hyvin aikaa ja ehdin löytää varabensakanisterin, joka oli aika epäloogisessa paikassa näin käyttöä ajatellen, mutta loogisimmassa auton purkamista ajatellen. Opin sitten muutamia pieniä yksityiskohtia skootteristani. Ensinnäkin tämä bensan mittari. Se ei näytä oikeaa lukemaa ajaessa eli ei normaalisti laske, kun ajelee eteenpäin. Sen sijaan se näyttää ilmeisesti lähempänä oikeaa lukemaa silloin, kun sen laittaa päälle. Tällöin sitä ei tietenkään katso. Onneksi pääsin edellisellä kerralla kotiin!
En tiedä, miten täyteen Riku silloin alussa tankkini laittoi, mutta sillä määrällä kulki noin 85km. Viisastuneena menin sitten täyttämään tänään tankin ja opin oikeasti noudattamaan Rikun viisasta neuvoa, että tankin näyttäessä puolityhjää, kannattaa suunnata bensa-asemalle.
Bensatankin ja käytön mitat ovat 1,8 litraa/100km ja tankin tilavuus on 6,1 litraa
Toinen kummallisuus on mutterit. Löysin skootterin "lattialta" mutterin, jonka otin talteen ajatellen, että tuskin se ihan taivaasta oli siihen tipahtanut. Löysin tänään sille sitten paikankin, kun Kelan parkkipaikalla asiaa ihmettelin (ja hätäillessäni käynnistämisessä melkein hajoitin avaimen lukkoon). Eli selkeästi skootterini varustuksiin kuuluu pakollisen rekisteriotteen ja vapaaehtoisten hanskojen ja pyyhkeen lisäksi mutteri- ja ruuvisarja, jolla voi aina tarpeen tullen kiristellä löystyviä muttereita. Ehkä olisi kannattanut investoida kalliimpaan skootteriin, mutta sellaisen hinnalla saa jo sitten käytetyn auton.
Iloisena kotiyllätyksenä meidän jo kuolleeksi julistamamme luumupuu on tuottanut kohtuullisen runsaan ja herkullisen sadon, joka tosin vielä kypsyttelee makuaan. Vanha rouva sitten sinnittelee kuitenkin menemään. Sato olisi varmaan vielä runsaampi, jos ei olisi ollut niitä myöhäisiä kevätpakkasia.
Muuten kasveista: Olen ihastunut ja ostanutkin yhden japanilaisen vaahteran. Ulkona sitä ei voi talvella säilyttää, eli sisään turvaan pitää tuoda, mutta se on upea. Saatan sortua toiseenkin, kun alle puolen hinnan myyvät paikallisessa Agrimarketissa varastoa pois. Muuten seuraavaksi puutarhassa on vuorossa syyslannoitus ja sipulikasvien istutus. Intoa on, aikaa ei niinkään. Mutta niinhän se aina on.
Olen tehnyt sellaisen pienen toteamuksen, että kesällä touhuan mieluusti ulkona kotia kaunistaen ja sitten talvella taas voin hyvin tehdä niitä pieniä hommia sisällä. Sen sijaan pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä auttamaan Rikua yläkertaan niiden levyjen liimaamisessa ja ruuvaamisessa paikalleen.
Tohtoriopinnoissa onnistuin saamaan aikaan yhden Bourdieu-esseen, tosin aivan toiselle kurssille pituutensa ja aiheensa johdosta kuin siihen, johon sen tarvitsisin. Sitä aiottua nyt sitten alan kohta työstää. Pitää saada noin 10 sivua pois ja lisätä aiheen mukaisesti toisenlaista asiaa... No, pitää vain reippaasti yksinkertaistaa. Lisäksi sain 10op ulkomaisesta julkaisusta, tai no englanninkielisestä referoidusta artikkelista. Nyt on lähes kaikki varsinaiset tohtoriopinnot väitöskirjaa ja sivuaineopintoja lukuunottamatta valmiita. Se artikkeli oli konferenssijulkaisussa ja ohjaajan oli vähän pakko hyväksyä se kyseiseksi julkaisuksi, sillä tämä konferenssi, vaikka ulkomainen olikin, pidettiin Turussa ja hän oli kyseisen kirjan yksi toimittajista =). joskus asiat vain ovat helppoja.
Hevosista: Viimein sain sovittua itselleni vakiotunnin skootterin tuoman vapauden johdosta. ilmeisesti samalla minut on värvätty ilmaiseksi työvoimaksi tallille. No, jos aikaa riittää, niin miksei. Mutta viikottainen tunti + ehkä toinenkin, jos Rikulle ei kyseinen tunti sovi ja muuten jokin aika sopii, tuntuu hyvältä. Ehkä tässä viimein opitaan oikeasti ratsastamaan. ilmeisesti kuitenkin kyseinen tunti on hieman omaa tasoani alempana, joten yhteistyökaveriksini saan haastavamman hevosen ja minulta vaaditaan enemmän => olen silmätikkuna joka tunnilla. Onneksi skootterin kanssa ajaessa voi huutaa suoraa huutoa koko matkan kotiin, kun ei tarvitse huolehtia Rikun korvien kestävyydestä ja kuulokyvystä. Joskus menee vain kemiat NIIN ristiin.
Kuitenkin myönteisellä mielellä ensin metsästämään sopivan mittaisia rullaluistelusauvoja ostamillemme skike-vempaimille (off-road rullaluistimet) ja sitten taas vääntämään Bourdieuta. Jii!...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti