Matka Helsinkiin ja kissojen kuulumisia

Kävin sitten Helsingissä viikonloppuna opiskelemassa Kiinalaista lääketiedettä Suomen taolaisessa Neijing-koulussa, joskin tilaisuus pidettiin spiritualistisen seuran hyvin enkelipitoisissa tiloissa. Selvisin ajomatkasta Helsinkiin yllätyksekseni varsin hyvin ja olin väärinymmärryksen johdosta noin kaksi tuntia edellä (joista vain toinen johtui siitä, että muistin väärin alkamisajan). Täten saatoin kuitenkin pelastaa eksyneen näköisiä ihmisiä, jotka olivat tulossa samaan tilaisuuteen. Paikkaa oli tosi vaikea löytää, siis ihan oikeasti! Järjestäjät olivat hieman myöhässä, mutta kymmenen jälkeen aloitimme tiiviin koulutuksen, jonka katkaisivat pari 5min taukoa ja 1,5h ruokatauko. Lopetettiin kahdeksalta. Sammuin melkein saman tien laitettuani sängyn valmiiksi jonkun työhuoneen lattialle, jossa olin yksin. Näin saatoin yöllä herätessäni lukea vapaasti kirjaa pelkäämättä sitä, että muut tiloissa nukkuvat heräävät toimintaani. Jännä juttu oli se, että paikalla oli yksi meistä n. 2km säteellä asuva tyyppi. pitääpä jatkossa jaella näitä bensakuluja. Sunnuntaina tilaisuuden loppuessa mieli oli niin täynnä, ettei mitään enää liikkunut. Takaisintulomatkakin sujui mukavasti antaessani kyydin yhdelle Saloon menevälle ja kotiinkin saakka selvisin nukahtamatta rattiin tai kärsimättä hirveitä tuskia. Mutta ryhmä tuntui mukavalta ja ainakin 5 astetta (1-10 asteikolla) vähemmän kristallihörhöiltä kuin siellä luontaishoitaja-koulutuksessa, jonka keskeytin. Nyt sitten seuraavaa odottamaan lukien enemmän kiinalaisesta lääketieteestä, vaikka tosin alun mielessä pitäen kai pitäisi tutustua ensin paremmin taolaisuuteen.
Kissat sen sijaan ovat olleet kerrassaan ihastuttavia useissa tilanteissa. Noki tulee jälleen iltasyliin ja tämänpäiväisessä nokoshetkessä nukkui koko ajan sylissäni ja halusi uudet silit, kun heräsin. Kiki tulee usein ihan pään viereen haluamaan huomiota ja vatsarapsua. Pikikin tulee nykyisin sängyssä syliin ja nukkuu usein jaloissa. Noki ja Piki nukkuvat hetkittäin ihan vierekkäin esim. vessan matolla. Piki ja Kiki puolestaan pitävät sängystä enemmän. Eilen päästin kaikki kolme ensimmäistä kertaa ulos sillä ajatukseslla, että sateessa eivät kovin kauaksi menisi. Kissat täydestä sydämestään nauttivat uudesta etuoikeudesta, mutta tosin vain Kiki on käynyt sanomassa, että sinne vois uudelleenkin mennä, mikä on jännittävää sikäli, että hän oli ainoa, joka joutui suihkuun palattuaan sisään, jotta olisin saanut kaiken roskan ja lian hänestä. Suihkussa hän tappeli vastaan tai pikemminkin yritti paeta kuin paraskin kahletaituri, mutta heti sen jälkeen rauha oli suuri, vaikka kuivailin ja harjasin (jossa vaiheessa tosin lahjoin häntä kissanminttukarkeilla). Pitääpä kokeilla juttua vielä uudelleenkin.

100!

Tätträtää, hassuja hattuja ja serpentiiniä. Villa Issikkan blogi on saavuttantu sadannen julkaistun viestinsä. Kuten jo Kolon Pohjalta osoitti, ei tämä mitenkän korreloi viestin tason kanssa.
Eilen kävimme Sadun kanssa jälleen ratsastamassa Baldurissa, sain alleni maastosta tulleen Atlan ja Satu sai tyytyä maastosta tulleeseen Elliin. Minä en erityisemmin pidä siitä että hevonen joka on juuri tulltu maastosta annetaan kenttätunnille, koen vaikeaski uskoa että maastossa liikkunutta hevosta voisi lainkaan kiinnostaa säätäminen kentäällä maaston mukanaan tulman vapauden jälkeen.
Yhtäkaikki Atlaa oli aika lähelle mahdotonta saada kulkemaan muuten kuin löntystelemällä, emme töltänneet tai laukanneet tai tehneet muutakaan vauhdikasta, lopussa harjoittelimme 'avointa taivutusta?' jossa havaitsin jälleen kerran että kun en ymmärrä sanaakaan siitä mitä minulel sanotaan on aika ottaa paussi ja kysyä uudelleen. Tälläkin kertaa sain rautalangasta väännetyt ohjeet joiden kanssa pääsien eteenpäin ja sain jopa muutaman askeleen tehtyä vaadittua liikettä.
Sadun menestys Ellin kanssa näytti minusta paremmalta, mutta keskusteltuamme autossa ratsastuksen jälkeen kävi ilmi ettei Satukaan oikeastaan ollut sen paremmin ohjeit aymärtänyt kuin minäkään.
Tänään Satu lähti viiden aikoihin kohti Helsinkiä, minä jäin kotiin jossa Piki on ollut todella sylinkipeä koko päivän. Nyt kun hän on saanut ruokansa, kelpaa jo nukkua vieressäkin omalla penkillä. Päivällä pelautin Hetalle sooloa, sekin meni ihan mukavasti vaikkei kummallakaan ollut kunnon muistiinpanoja (tai muistoja) edellisestä pelikerrasta, no nyt pääsee kuitenkin IA:n kohdalta eroon jakautuneesta pelistä.
Huomenn ataa remontin kimppuun, ainakin siihen asti että Satu palaa Hesasta. Ironista lienee se että viikot minä vietän siellä ja viikonloput Satu :D

Miten hämätä hammaslääkäriä?

Pitkään aikaan ei reikiä ole hampaissa ollut, mutta aina ne ovat valittaneet, etten käytä hammaslankaa. Nyt sitten tämän vuotiseen tarkistukseen ollessa neljä viikkoa, aloin käyttää hammaslankaa aamuin illoin ja kerrankin sain kehuja hampaideni kunnosta =). Ei siis ole kovin vaikeaa. Nyt vain jotenkin siitä on tullut tapa ja ainakin iltaisin varmaan sitä jatkankin. Kahdesti päivässä tuntui kyllä hieman liioitellulta.
Päivät ovat viime aikoina menneet nukkuessa. En saa öisin unta, joten torkahdan päivällä (enkä aina edes omasta tahdostani tai siltä se tuntuu) ja sitten taas nukun yön huonosti. No, viikonloppu on työntäyteinen kiinalaista lääketiedettä opetellessa, joten toivon nukkuvani hyvin, vaikka se sitten tapahtuukin ilmapatjalla koulun tiloissa.
Vielä sellainen lisäkommentti, että toin työtuolini kotiin samalla kun tyhjensin työhuoneeni valmistuksena etätyöhön, jonka aloitan vuoden alussa, kun lomani loppuu (siis ihan vuosiloma, eikä enää sairasloma). En ole hetkeäkään saanut siinä istua, kun kissat ovat omineet sen ihan täysin. Sovin palauttavani sen töihin, kun en enää väikkäriä tee, mutta saa nähdä haluavatko sen enää takaisin... saattaa mennä sellaiseen kuntoon...
Tänään kävin naapurin Virven kanssa varsinaisella eläinkierroksella. Kävimme läheisellä shettistilalla, jossa oli niin aikuisia shetlanninponeja, niiden varsoja että minishettiksiä ja niiden varsoja. Olivat sieviä, mutta kamerapuhelimella kuvatodisteet ovat kovin huonolaatuisia. Sitten menimme sen perheen luokse (tai siis Virven appivanhempien luokse), joka vuokraa meiltä pellot. Siellä puolestaan oli lampola, jossa oli hyvin suloisia lampaita; kanala (häkkikanala valitettavasti) sekä sikala. Siat olivat yllättävän suloisia, mutta voimakas ammoniakin haju ajoi meidät pian pois sieltä. Ruokimme vielä Virven kaksi lämminveristä hevosta ja shettiksen ja minut tuotiin kotiin. Nyt seuraavaksi suunnitelmana on tehdä naapureiden kanssa (toivottavasti tarpeeksi moni lähtee mukaan) vetoomus johonkin pian selvitettävään tahoon, että viereisen tien nopeus pudotetaan 50km/h puhtaasti turvallisuussyistä (hevosia, traktoreita, lapsia ja kissoja yms. mielessä pitäen). Tiessä on niin monta kuollutta kulmaa ja mäkeä, että isompi onnettomuus vain odottaa tapahtumistaan. Tarkoitan siis isompaa kuin se, että taksi ajaa ojaan, joka on jo meidän täällä asuessamme tapahtunut.

Tampere 1 - Helsinki 0

Tällä kertaa kilapilua käytiin autoilijoiden käytöksestä ruuhkatilanteessa.On se kumma että Tampereella pahimpaan ruuhka-aikaan jonot eivät töki, vaan liikenne itse asiassa etenee jatkuvasti. Poissa ovat Helsingin seudun idiootit joiden on ihan pakko päästä tunkeutumaan jonojen ohi ja aiheuttaa omalla toiminnallaan jonojen piteneminen ja liikenteen sujumattomuus.
Tampereelle minut vei terveydenhuollon tietosuojan ajankohtaisseminaari joka siellä Tampere-talossa järjestettiin eilen ja tänään. Luentoja oli riittävästi ja asiaakin oli saatu mahtumaan mukaan, joskin tietynlainen lain epäselvyys paistoi läpi eri esitysten osittain ristiriitaisesta tietosisällöstä. Onneksi odotukset ovat korkealla, eli nyt pitäisi rakentaa huippumoderni pilvenpiirtäjä joka perustetaan suohon. Ehken tilanne ei ole aivan niin paha, mutta on tässä kuitenkin vähän semmoinen tuntuma että ohjelmistotoimittaja on syypää vaikka laki määräisi täysin sen mitä täytyy tai ei saa tehdä...
Huomenna sitten Lahteen ja perjantaina onkin vuorossa viikon toinen toimistopäivä, kaikkea sitä sattuukin. Perjantaina tulee myös myyntiin Leopard, eli Macin seuraavan sukupolven käytis. Nolosti sitä myydään suomessa kello 18.00 - 20.00 välisenä aikana, jolloin en enää aio olla lähelläkään Turkua (sen sijaan olen ratsastamassa :) joten taitaa Leopardin hankkiminen jäädä ensi viikkoon.
Huomenna meille tulee 300 metirä höylättyä lautaa, sen piti tulla tänään mutta koska en muistanut eilen viritellä eurolavoista paikkaa johon lasti voidaan laskea, jouduin soittamaan toimittajalle jolle toimituksen siirto päivällä onneksi onnistui.
Viikonlopuksi Satu lähteekin sitten auton kera helsinkiin ja minä pelautan sooloa Hetalle. On jonkin ivaa että minulla on (toistaiseksi) vain kaksi sovittua matkapäivää koko sen kolmen viikon aikana jonka Satu on kuntoutuksessa kun sitä ennen minulla on keskimäärin kolme matkapäivää viikossa ja lisäksi olen poissa kaikki kolme työpäivää Sadun kuntoutuksesta paluun ja joululomani alkamisen välissä.
Sadun isä, Raimo, oli täällä tällä viikolla auttamassa remontissa. Kuisitn ulkoseinä tulikin valmiiksi ja Sali tyhjeni laatikoista. Kiitosket vielä sinnepäin :)

Pian tyhjä työhuone ja se vatsahaava

Olen virallisesti lomalla. Se alkoi 18.10. Sain kuitenkin tiedon etätyön hyväksymisestä niin myöhään ja olen ollut niin huonossa kunnossa, että pääsin vasta tänään pakkaamaan työhuoneeni. Otin viisi laatikkoa kotoa mukaani ajatuksella, että nämä ainakin nyt riittävät ja jää todennäköisesti ylikin. Tilanne todisti olevansa aivan toisenlainen. Tarvitsin kaikki viisi isompaa laatikkoa, neljä kopiolaatikkoa sekä neljä muovipussia pakatakseni kaiken. Nyt puuttuu vain kone, joka sitten viedään kotio. Olen todella iloinen uudesta ja omasta näytöstä, joka on sen verran iso, että siihen voi laittaa kaksi dokumenttia vierekkäin, se kun on erittäin hyödyllistä useissa tilanteissa aineiston tulosten raportoinnissa yms. En ole ajatellut juurikaan väitöskirjaa lomallani tehdä, keskittyä vaan paranemiseen. Pidän sitä erityisen tärkeänä nyt, koska vatsa ilmeisesti on alkanut kehittää jonkinasteista vatsahaavaa, johon on kyllä jo lääkkeet ja tilanne on parempi. Olen pitkään vitsaillut stressini johtavan vatsahaavaan. Selvästi pitäisi varoa sanojaan... Nyt kuitenkin kaivataan stressitöntä lomaa ja paljon hevostelua =).
Tuntuu kuitenkin oudolta, ettei tämän päivän jälkeen ole enää työhuonetta yliopistolla ainakaan vähään aikaan. Siinä putoaa pois sosiaalisista kuvoista, joita tosin en usko kaipaavani. Yhteistyömahdollisuudet myös häviävät, kun ei ole paikalla. Toisaalta nyt juuri olisi hyvä keskittyä sen perhanan väikkärin valmiiksi saamiseen (siis töihin palattuani), ellei mistään muusta niin siitä syystä, että osoitan ohjaajani vääräksi. Hän näyttää luopuneen hieman toivosta minun suhteeni. Itsellä on vielä kuitenkin vakaa aikomus saada se opus tehtyä ja viralliset kuviot suoritettua. Saa kuitenkin nähdä, mitä käy terveyden puolella kun aina välillä tulee ihan uusia kuvioita kehiin.
No, lomalle vaan ja ajatukset pois väitöskirjasta nyt hetkeksi. Eiköhän se siitä.

Edistyksenkaltaista

Eilinen ei ollut oikeintuottelias päivä, oma oloni oli jokseenkin voimaton, mutta saimme sentään käytyä keskustassa hakemassa saumasnauhaa ja sahasimme ensimmäisiä kirjahyllyn osia. Päivä oli aurinkoinen ja kylmä, Lisäksi toimme ensimmäisen levyn sisään saliin ja mittailimme vielä sen avulla lopullisia tarpeita. Itse asiassa näyttää ihan kohtuullisen hyvältä, työtä vainonv ielä tehtävänä nk riittävästi. Satu sai laitettua paikalleen kulmapaperitkin.
Lisäksi tapasimme lyhyesti perunoita kellariin siirtäneitä naapureita ja Satu sai nähtävästi sovittua shetlanninponivarsojen esittelyn.
Tänään remontti ei edistyne lainkaan, vuorossa on taas pelipäivä. IA etenee pienin askelin, ensin Sadulel sooloa ja kun Tommi ja JD pääsevät paikalle, siirrytään ryhmäpeliin.

Työviikko jällen (lähes) takana

Enää yhtä käytettävyysanalyysin tulosten esittelyä vaille on tämä työviikko. Olenkin jälleen matkustanut ahkerasti, mutta päässyt toimistollekin kahtena päivänä. Tämän hetken tilanteen mukaan tässä kuussa on 12 päivää jolloin olen työmatkalla jossakin Turun ulkopuolella, ensi kuussa tämän hetken tiedon mukaan matkapäiviä on kymmenen, joskin niitä voi vielä lisää sinne ilmestyä. Joulukuussa vaikuttaisi olevan vain kolme matkapäivää, mutta epäilen ettei tilanne jää aivan noin ruusuiseksi, vaikka joulukuusta puolet lomalla olenkin.
Aamut ovat alkaneet kylmetä ja pitäisi kaivella jostakin muuttolaatikoiden lomasta auton lämmitin ja vetää sägköt (jatkojohdolla) pihalle. Tänään auto menikin 60,000 huoltoon ja samalla sen ESP-laitteisto tarkistetaan "erittäin harvinaisen vian" johdosta. Ilmeisesti kaikki maailman c4:set käydään ESP:n osalta läpi, onneksi sattui se kirje tulemaan niin lähelle huoltoa ettei tarvinnut varata erikseen toista käyntiä huollossa.
Sähköinen lääkemääräys puhuttaa nyt monella akselilla. Kela pyörittää omaa työryhmäänsä jossa ovat mukana järjestelmätoimittajat, Turun TERES-hanke käy läpi määrittelyjä ja meidän oma STM-hankkeemmekin puurtaa niiden parissa. Tätä iloa jatkunee jonnekin marraskuun puolenvälin tiimoille, jossa vaiheessa määrittelyt toivottavasti saadaan lyötyä lukkoon ja itse työ voi alkaa.
Kotona en siis ole paljoa ennättänyt tällä viikolla(kaan) juhlimaan, Salista puuttuu yhä ne nurkkapaperit eikä mikään muukaa ole edennyt. Sentään kylmien ilmojen saavuttua joku kissa nukkuu jaloissa pitkin yötä, parhaimmillaan kaksi kaverusta. Kissojen vessan siirtäminen eteiseen on parantanut viihtyisyyttä mediahuoneessa. Vaikak Ökoplussalla puupohjaisena onkin paljon hyviä puolia, ei se sido hajuja yhtä tehokkaasti kuin ne edelliset syntettiset hiekat joita käytimme. No, nyt hajut leviävät eteiseen ja ilmastoituvat sieltä sitten ulos.
Sadun Powerbookin kovalevystä rupesi kuulumaan todella epämääräistä ääntä viime viikolla, tämä johti välittömiin varmuuskopiointeihin ja uuden kiintolevyn tilaamiseen. Nyt kun vielä malttaa odottaa ensi viikon perjantaihin ja voi hakea uuden OS X:n, niin eiköhnä sekin kone vielä jaloilleen nouse. Samalla tilasin Sadulle 22" LCD näytön työkoneeseen kiinnitettäväksi, Satu kun aloittaa etätyöläisenä heti kun palaa lomiltaa Tammikuussa. On se niin väärin että oma loma alkaa vasta kahden kuukauden päästä, toisaalta ei kai voi valittaa yhdeksän viikon palkallisella lomalla ja lomarahalla tänä vuonna juhlittuani. Olisi vielä pari viikkoa tulossa ylitöistä, mutta taidan joutua rahastamaan ne tunnit, ei lomaan oikeasti ole aikaa...
Esimies usutti minua myös menemään taas Lappiin, joten täytyy suunnitella sinne reissu. Viikko 4 ensi vuodelta näyttäisi hyvältä, ennättäisi vielä kysyä asiaa asiakkailtakin :D
Sunnuntaina taas pelautan IA:ta (miinus yhdellä pelaajalla) ja ensi viikolla en mene kertaakaan Helsinkiin (vain 2x Tampereelle ja kerran Lahteen), josta kai täytyy myös olla iloinen. Aikaa vain kuluu ja Sali ei oikein etene, mitenkähän mahtaa olla joululoman jälkeen valmista...