C4 kävi huollossa ja tällä kertaa vika löytyi. Se oli muistaakseni sylinterinkannessa ja uuden sylinterinkannen vaihtamisen lisäksi täytyi (luonnollisesti :) myös päivittää auton ajotietokoneen moottorinkontrollointisofta uuteen. Toivottavasti uusi softa osaa käyttää konetta tehokkaammin ja laskee edelleen bensankulutusta.
Olen päässyt kohtuullisen miellyttävään 6.4 litran keskikulutukseen 100 kilometriä kohden. Tämä tarkoittaa että autolla voi nyt aika luotettavasti ajaa 900-950 kilometriä tankillisella. Korotus edelliseen 700-800 kilometriin on merkittävä.
Tämä kuluva viikko on ollut rentoa, mutta motivoitumatonta työntekoa. Ensi viikosta alkaen meneekin koko loppuvuosi juostessa (ajaessa) pää kolmantena jalkana pitkin Suomea. Onneksi pelaajille sopi IA:n yhteispeli niin voin ainakin lopettaa tämän vuoden pelinjohtoriennot rytinällä o:)
Wii fit ikäni laski Wii sportissa 28 vuoteen, Wii Fit sen sijaan kertoo että olen 39 vuotias. No, onpahan mistä valita :) Lisäksi Wii-käteni on kipeä tänään, pelailin eilen tennis- ja keilausharjoituksia ja voi olla ettei käsi ollut kunnolla toipunut vielä toissapäiväisistäkään harjoituksista. Saattaa myös olla että vanhan eristeen haravointi yläkerrassa vaikuttaa asiaan jotenkin, tiedä näistä... Mario Kartissa imen yhä, Satu sen sijaan pärjää paremmin. Minun pelityylilläni on täysin mahdollista jäädä ensimmäisen kierroksen ensimmäisen neljänneksen aikana niin paljon jälkeen ettei peli ole enää pelastettavissa. Ärsyttävää.
perjantai 31. lokakuuta 2008
Skootterista ja omasta iästä
Ensin skootterista. Listasin nykyisen skootterin viat kuluttaja-asiamiestä varten. Hän on vain maanantaina ja tiistaina Laitilassa (periferiassa kun ollaan), joten silloin hänelle soitto. Viat ovat seuraavat:
Ensimmäinen tuotu versio oli rikki: kate oli halki. Toisen skootterin tulo kesti kauan.
Toisessa versiossa olevia vikoja:
- Bensamittari ei näytä todellista bensan määrää. Siinä vaikuttaa olevan kolme tasoa, jotka ovat täysi, puoli tankkia ja tyhjä. Pian tyhjenevästä tankista ei myöskään varoiteta millään lailla.
- Kuukauden sisällä hyvin hoidettuna takatuki ja poljinstartti alkoivat ruostua, vaikkei niitä käytetty
- Mutterit ja pultit eivät pysy kiinni, vaan ajon aiheuttamassa tärinässä irtoavat.
- Noin 80km ajettua skootteri meni huotoon valtuutetulla Kone-Glansin huoltopaikkaan (ainakin maksusopimukset tehty tämän paikan kanssa - Valkon Verstas): Skootterin jarruvalo paloi koko ajan ja tyhjensi akun. Lisäksi skootteri tehtaalta tuotuna omasi hyvin alhaiset paineet renkaissa, jotka olivat yksi syy bensankäytön suureen kulutukseen
- Bensaa kuluu merkittävästi enemmän kuin luvattu 1,8l/100km. Tarkkaa määrää ei voi nyt sanoa, sillä kone lakkasi toimimasta ennen kuin testi kyettiin suorittamaan loppuun (bensatankki täyteen ja tarkastus siitä, miten paljon voi ajaa).
- Ennen, kun mittarissa oli 200km, skootteri hyytyi kesken matkaa. Akussa oli virtaa ja bensaa oli tankissa. Se vain puhtaasti sammui ja piti työntää kotiin (noin 4km)
Mielestäni ei ole ihan mainonnan mukainen. He haluavat vielä huoltaa sen isse (joo, tosiaan uskon kovasti). Se lähtee maanantaina takaisin heille. Kun he ovat sen huoltaneet ja se ei silti toimi, niin heidän pitää palauttaa sen hinta. Jos se toimii, voi sen myydä edelleen. Itse en uskalla lähteä enää tallille sen kanssa. Siinä on kuitenkin 9kk takuu jäljellä ja juuri huollettu, joten ehkä sen saa halvalla myytyä edelleen. Tai sitten tosiaan lähden ajamaan kaupan purkua. Riippuu aikalailla kuluttaja-asiamiehen mielipiteestä.
Uusi skootteri on kuitenkin hankinnassa. Saa nähdä. Se ei ole halvin mahdollinen malli, joten ehkä se sitten toimii. Peukut kaikilla pystyyn. Varpaatkin saa laittaa.
Wii on tosi veikeä juttu. Sportissa ikäni oli 28 tai jotain ja Fit-versiossa 44. Kuntoilu sen mukaan on kuitenkin hauskaa, joten eiköhän ikä ala siitä laskea. Fit laskee painon, pituuden, BMI:n, sillä liikuntaan käytetyn ajan, siinä voi määrittää painotavoitteet ja seurata edistymistä. Siinä voi tehdä joogan liikkeitä, harjoitella tasapainoa, lihaskuntoa sekä aerobista liikuntaa. Hieno vehje, joskin kunto on tosi heikko. Siitä on hyvä aloittaa. Pääsee vain ylöspäin, ellei tule pahoja kausia. Pelit ovat kaiken kaikkiaan kivoja.
Väitöskirja edistyy ihan mukavasti. Kaksi isoa keskeistä asiaa ovat kesken, mutta nyt niihin voi keskittyä. Valitettavasti ne on ne vaikealta tuntuvat asiat. Mutta eiköhän nekin tule tehtyä.
Kampanjani on täydellisen muutoksen kourissa, mutta eiköhän se siitä taas korjaannu ja muutu ehkä entistä toimivammaksi tai ehkä pikemminkin aktiivisemmaksi. Se olisi hyvä vastapaino väitöskirjalle, joskin olen hyvin tietoinen siitä, että loppurutistuksen aikana pelin kirjoitus voi jäädä vähemmälle. Onneksi sen pitäisi olla lopussa kuitenkin kohtuullisen lyhyt.
Nyt pelaaman wii:tä tai torkuille. Olen nukkunut säälittävän vähän viimeaikoina.
Ensimmäinen tuotu versio oli rikki: kate oli halki. Toisen skootterin tulo kesti kauan.
Toisessa versiossa olevia vikoja:
- Bensamittari ei näytä todellista bensan määrää. Siinä vaikuttaa olevan kolme tasoa, jotka ovat täysi, puoli tankkia ja tyhjä. Pian tyhjenevästä tankista ei myöskään varoiteta millään lailla.
- Kuukauden sisällä hyvin hoidettuna takatuki ja poljinstartti alkoivat ruostua, vaikkei niitä käytetty
- Mutterit ja pultit eivät pysy kiinni, vaan ajon aiheuttamassa tärinässä irtoavat.
- Noin 80km ajettua skootteri meni huotoon valtuutetulla Kone-Glansin huoltopaikkaan (ainakin maksusopimukset tehty tämän paikan kanssa - Valkon Verstas): Skootterin jarruvalo paloi koko ajan ja tyhjensi akun. Lisäksi skootteri tehtaalta tuotuna omasi hyvin alhaiset paineet renkaissa, jotka olivat yksi syy bensankäytön suureen kulutukseen
- Bensaa kuluu merkittävästi enemmän kuin luvattu 1,8l/100km. Tarkkaa määrää ei voi nyt sanoa, sillä kone lakkasi toimimasta ennen kuin testi kyettiin suorittamaan loppuun (bensatankki täyteen ja tarkastus siitä, miten paljon voi ajaa).
- Ennen, kun mittarissa oli 200km, skootteri hyytyi kesken matkaa. Akussa oli virtaa ja bensaa oli tankissa. Se vain puhtaasti sammui ja piti työntää kotiin (noin 4km)
Mielestäni ei ole ihan mainonnan mukainen. He haluavat vielä huoltaa sen isse (joo, tosiaan uskon kovasti). Se lähtee maanantaina takaisin heille. Kun he ovat sen huoltaneet ja se ei silti toimi, niin heidän pitää palauttaa sen hinta. Jos se toimii, voi sen myydä edelleen. Itse en uskalla lähteä enää tallille sen kanssa. Siinä on kuitenkin 9kk takuu jäljellä ja juuri huollettu, joten ehkä sen saa halvalla myytyä edelleen. Tai sitten tosiaan lähden ajamaan kaupan purkua. Riippuu aikalailla kuluttaja-asiamiehen mielipiteestä.
Uusi skootteri on kuitenkin hankinnassa. Saa nähdä. Se ei ole halvin mahdollinen malli, joten ehkä se sitten toimii. Peukut kaikilla pystyyn. Varpaatkin saa laittaa.
Wii on tosi veikeä juttu. Sportissa ikäni oli 28 tai jotain ja Fit-versiossa 44. Kuntoilu sen mukaan on kuitenkin hauskaa, joten eiköhän ikä ala siitä laskea. Fit laskee painon, pituuden, BMI:n, sillä liikuntaan käytetyn ajan, siinä voi määrittää painotavoitteet ja seurata edistymistä. Siinä voi tehdä joogan liikkeitä, harjoitella tasapainoa, lihaskuntoa sekä aerobista liikuntaa. Hieno vehje, joskin kunto on tosi heikko. Siitä on hyvä aloittaa. Pääsee vain ylöspäin, ellei tule pahoja kausia. Pelit ovat kaiken kaikkiaan kivoja.
Väitöskirja edistyy ihan mukavasti. Kaksi isoa keskeistä asiaa ovat kesken, mutta nyt niihin voi keskittyä. Valitettavasti ne on ne vaikealta tuntuvat asiat. Mutta eiköhän nekin tule tehtyä.
Kampanjani on täydellisen muutoksen kourissa, mutta eiköhän se siitä taas korjaannu ja muutu ehkä entistä toimivammaksi tai ehkä pikemminkin aktiivisemmaksi. Se olisi hyvä vastapaino väitöskirjalle, joskin olen hyvin tietoinen siitä, että loppurutistuksen aikana pelin kirjoitus voi jäädä vähemmälle. Onneksi sen pitäisi olla lopussa kuitenkin kohtuullisen lyhyt.
Nyt pelaaman wii:tä tai torkuille. Olen nukkunut säälittävän vähän viimeaikoina.
torstai 30. lokakuuta 2008
Olo on kuin 30 vuotta nuorempi
Ainakin nyt minun Wii fit ikäni on 34 vuotta 64 vuoden sijaa. Kokeilin jokaista Wii Sportin treenijuttua ja on sanottava etten tajua miten se nyrkkeilypätkä toimii (tai sitten en vain osaa heilua oikein...), mutta toisaalta useimmat muut jutut olivat ihan veikeitä. Kyllä siinä hiki tuli kun lämpöpatterin vieressä konsolilla pelasi :)
Hevosia, hevosia ja skootterista
Tiistaina kävimme ratsastamassa Kuumassa ja eilen ratsastin Baldurissa kouluratsastajan ohjaamana.
Tiistain Kuuman tunti oli hyvä ja mukava. Ratsastin jälleen Rödadiksella, joka tosin tuntui aivan eri hevoselta, kuin viimeksi. Ehkä loma tosiaan oli sille tarpeen. Nyt ei tarvinnut koko ajan pyytää liikkeelle. Nyt oli ongelmia hidastelussa. Se, kun alkoi helposti kaahottaa. Opinpa kääntämään heti voltille ja pohkeenväistökin onnistui ainakin pari metriä ennen kuin taas hevosen teki mieli posottaa sellaista vauhtia (käynnissäkin), ettei moisesta tarvinnut edes unelmoida. Riku ratsasti Baronilla, jolla oli puolestaan liikkellelähtöongelmia, mutta raipan jälkeen (siis raippa kädessä, edes käyttämättömänä tekee ihmeitä joidenkin hevosten heräämiselle) homma pelitti paremmin. Riku ei ole koskaan kuulema ratsastanut hevosella, jolla on niin kevyt ohjastuntuma. Kyllä yhteys suuhun tietenkin oli, mutta ei yhtään vetänyt vastaan. Kadehdittavaa moinen. pitää joskus kokeilla, jos onnetar sen Kuuman tunnin vetäjä sen minulle määrää.
Keskiviikon tunti oli Baldurissa aivan erilainen kuin mikään aiempi. Lauran (apuopettajan) saatua oikeita töitä, sinne on tullut uusi apuopettaja, jonka nimi on muistaakseni Annika. Hänellä on vahva kouluratsastustausta ja sitä tuntikin pääasiallisesti oli. Jälleen ratsastin Atlalla, jonka kanssa alkaa yhteispeli oikeasti toimia. Harjoittelussa oli suoran kävelyä kentän keskiviivalla. Piti siis koko ratsukon olla suorassa niin vertikaalisesti, välillä tehdä voltti keskiviivan toiselle puolelle siten, että kummaltakin puolelta pääsi ohi ja jälleen jatkaa suoraan. Lopussa lisättiin vielä voltin jälkeen pysähdys, josta jälleen piti jatkaa suoraa. Välissä harjoiteltiin myös suoraa töltissä. Atlalta se onnistui upeasti. Se kykenee lähes pysähdyksistä lähtemään suoraan tölttiin. Emme saaneet mitään negatiivista palautetta. Toisen puolen käännökset ovat Atlalle vaikeita, joten siinä saimme hieman hyvää ohjastusta. Minä pidin tunnista ja onnistumisen kokemuksesta. Riku olisi todennäköisesti menettänyt hermonsa.
Menin sinne skootterilla ja perillä sormeni olivat niin jäässä, etten tuntenut kännykän näppäimiä ilmoittaessani Rikulle, että pääsin perille. Takaisintullessani matka sujui rattoisammin. Sumu oli saattanut muuttaa lämpötilaa ja totesin, että viisari ylhäällä näenkin jotain. Kuitenkin skootteri osoitti jälleen laatunsa hyytyessään kesken matkaa keskelle ei yhtään mitään. Puhelimessa oli vain vähän akkua jäljellä ja oli hieman orpo olo. Onneksi Riku huomasi tekstiviestin ja lähti nopeasti apuun. Sillä välin työnsin skootteria eteenpäin ja huomasin, etten ollut ihan mahdottoman kaukana kotoa. Kaiken kaikkiaan skootteria työnnettiin eilen ehkä noin 4 kilometria. Akku siis toimi, bensaa oli, mutta vehje ei vain toiminut. Laatuvehje, eikö vain? En taida uskaltaa toiste sillä pelillä lähteä tallille. Sillä matkalla on useita kilometrejä täysin autiota tietä ilman sivuhaaroja, joten oikeasti ei kykene sanomaan, missä on, jos se vehje hyytyy, puhumattakaan siitä, jos jotain vakavampaa tapahtuu. Riku ymmärtää tien ja selitykseni, mutta hän saattaa olla Lapissakin, joten se ei ihan riitä. Pitää kai naapuri ajatuttaa sitä tietä, että hänellekin voi soittaa, jos apua tarvitsee, jos nyt saamme jostain rahat parempaan vehkeeseen. Tarkoitus on ottaa yhteyttä maahantuojaan ja ellei muuten kauppaa pureta, niin sitten yhteyttä kuluttaja-asiamiehelle, karpolla on asiaa, hesariin tai oikeastaan kaikkiin niihin tahoihin, jotka voivat auttaa saamaan kaupan purettua tai ainakin merkittävää ikävää julkisuutta. Joo, olen riemuissani tilanteen saamasta käänteestä.
Lisäksi niska muistuttaa iloisesti, ettei moinen monen kilon painoisen skootterin työntö ylämäkeen, ole minulle mitenkään hyvä idea. Onneksi Riku auttoi paljon asiassa. Jotenkin tuntuu, että kaikki skootteriin liittyvät uutiset ovat huonoja. Jos se lähtee toimimaan, niin eipä toimi kauaa.
Tiistain Kuuman tunti oli hyvä ja mukava. Ratsastin jälleen Rödadiksella, joka tosin tuntui aivan eri hevoselta, kuin viimeksi. Ehkä loma tosiaan oli sille tarpeen. Nyt ei tarvinnut koko ajan pyytää liikkeelle. Nyt oli ongelmia hidastelussa. Se, kun alkoi helposti kaahottaa. Opinpa kääntämään heti voltille ja pohkeenväistökin onnistui ainakin pari metriä ennen kuin taas hevosen teki mieli posottaa sellaista vauhtia (käynnissäkin), ettei moisesta tarvinnut edes unelmoida. Riku ratsasti Baronilla, jolla oli puolestaan liikkellelähtöongelmia, mutta raipan jälkeen (siis raippa kädessä, edes käyttämättömänä tekee ihmeitä joidenkin hevosten heräämiselle) homma pelitti paremmin. Riku ei ole koskaan kuulema ratsastanut hevosella, jolla on niin kevyt ohjastuntuma. Kyllä yhteys suuhun tietenkin oli, mutta ei yhtään vetänyt vastaan. Kadehdittavaa moinen. pitää joskus kokeilla, jos onnetar sen Kuuman tunnin vetäjä sen minulle määrää.
Keskiviikon tunti oli Baldurissa aivan erilainen kuin mikään aiempi. Lauran (apuopettajan) saatua oikeita töitä, sinne on tullut uusi apuopettaja, jonka nimi on muistaakseni Annika. Hänellä on vahva kouluratsastustausta ja sitä tuntikin pääasiallisesti oli. Jälleen ratsastin Atlalla, jonka kanssa alkaa yhteispeli oikeasti toimia. Harjoittelussa oli suoran kävelyä kentän keskiviivalla. Piti siis koko ratsukon olla suorassa niin vertikaalisesti, välillä tehdä voltti keskiviivan toiselle puolelle siten, että kummaltakin puolelta pääsi ohi ja jälleen jatkaa suoraan. Lopussa lisättiin vielä voltin jälkeen pysähdys, josta jälleen piti jatkaa suoraa. Välissä harjoiteltiin myös suoraa töltissä. Atlalta se onnistui upeasti. Se kykenee lähes pysähdyksistä lähtemään suoraan tölttiin. Emme saaneet mitään negatiivista palautetta. Toisen puolen käännökset ovat Atlalle vaikeita, joten siinä saimme hieman hyvää ohjastusta. Minä pidin tunnista ja onnistumisen kokemuksesta. Riku olisi todennäköisesti menettänyt hermonsa.
Menin sinne skootterilla ja perillä sormeni olivat niin jäässä, etten tuntenut kännykän näppäimiä ilmoittaessani Rikulle, että pääsin perille. Takaisintullessani matka sujui rattoisammin. Sumu oli saattanut muuttaa lämpötilaa ja totesin, että viisari ylhäällä näenkin jotain. Kuitenkin skootteri osoitti jälleen laatunsa hyytyessään kesken matkaa keskelle ei yhtään mitään. Puhelimessa oli vain vähän akkua jäljellä ja oli hieman orpo olo. Onneksi Riku huomasi tekstiviestin ja lähti nopeasti apuun. Sillä välin työnsin skootteria eteenpäin ja huomasin, etten ollut ihan mahdottoman kaukana kotoa. Kaiken kaikkiaan skootteria työnnettiin eilen ehkä noin 4 kilometria. Akku siis toimi, bensaa oli, mutta vehje ei vain toiminut. Laatuvehje, eikö vain? En taida uskaltaa toiste sillä pelillä lähteä tallille. Sillä matkalla on useita kilometrejä täysin autiota tietä ilman sivuhaaroja, joten oikeasti ei kykene sanomaan, missä on, jos se vehje hyytyy, puhumattakaan siitä, jos jotain vakavampaa tapahtuu. Riku ymmärtää tien ja selitykseni, mutta hän saattaa olla Lapissakin, joten se ei ihan riitä. Pitää kai naapuri ajatuttaa sitä tietä, että hänellekin voi soittaa, jos apua tarvitsee, jos nyt saamme jostain rahat parempaan vehkeeseen. Tarkoitus on ottaa yhteyttä maahantuojaan ja ellei muuten kauppaa pureta, niin sitten yhteyttä kuluttaja-asiamiehelle, karpolla on asiaa, hesariin tai oikeastaan kaikkiin niihin tahoihin, jotka voivat auttaa saamaan kaupan purettua tai ainakin merkittävää ikävää julkisuutta. Joo, olen riemuissani tilanteen saamasta käänteestä.
Lisäksi niska muistuttaa iloisesti, ettei moinen monen kilon painoisen skootterin työntö ylämäkeen, ole minulle mitenkään hyvä idea. Onneksi Riku auttoi paljon asiassa. Jotenkin tuntuu, että kaikki skootteriin liittyvät uutiset ovat huonoja. Jos se lähtee toimimaan, niin eipä toimi kauaa.
tiistai 28. lokakuuta 2008
AlkuWiikkoa
EyeTV3:n korjaus toimi ja nyt toimii televisio-ohjelmien nauhoittelu automaagisesti smart guide:ksi kutsutun apusovelluksen kautta.
Wii paransi päivääni sunnuntaina ilmoittamalla että minun Wii fitness ikäni on 64 vuotta, Satu pääsi paljon mairittelevampaan 32 vuoteen, eli olen kaksi kertaa niin vanha kuin Satu. Myönnettäköön että testi oli ensimmäinen ja ilman sen suurempia treenauksia, eiköhän ikä putoile kun pelailee lisää tenniksen, baseballin ja keilauksen treenipätkiä läpi. Satu sen sijaan on aito guru ja ihmetyttää suuresti että onnistun ylipäätään pärjäämään tenniksessä silloin kun kahdestaan sitä pelaamme.
Himoittaisi hankkia veilä pari pistooliohjainta niin olisi yhdessä räiskiminen kivempaa. Toisaalta lueskelin verkosta että Mario Kart Wiin pelaamisessa ei ratti ole suinkaan ainoa vaihtoehto, pitänee testailla vähän niitä muitakin jos löytyisi itselle sopivampi malli. Mario Kart on muutenkin outo, yksinpelissä pääsen peskimäärin ensimmäiselle sijalle radalla kuin radalla, kaksinpelissä taas olen keskimäärin toiseksi viimeinen radalla kuin radalla. Voi olla että näillä silmillä tarvitsisin jokaisen neliömillimetrin näyttöä, enkä vain hahmota minne rata menee kun pelataan jaetulla ruudulla. Voi myös olla että AI:t ovat jotenkin paremmin pelissä mukana kaksinpeleissä vaikka vaikeustaso on molemmissa ollut sama.
Pelien hinant ovat jotain käsittämätöntä. Tyätyy joskus tehdä ekskursio turkulaiseen käytettyjen pelien kauppaan, joskos sielä vaikka löytyisi peli alle 40 eurolla, uusista kun pääsee helposti maksamaan yli 50 euroakin. Tai sitten pitää vaan nuohota kauppojen alelaareja, ehkä sinne putoilee pelien osalta samanlaisia helmiä kuin leffojenkin :)
Työviikkona tämä on loppuvuoden rennoin, ei yhtään matkapäivää, kaksi etäpäivää. Voisin sanoa että tätä lepoa tarvitsenkin, mutta todennäköisemmin olen aidosti levon tarpeessa vasta kuun vaihteessa, jolloin on vielä kaksi matkantäyteistä työviikkoa edessä. Baader Meinhoff Komplex pitäisi käydä katsomassa, mutta sopivaa aikaa ei oikein ole. Toisaalta se on luultavimmin leffa jonka joka tapauksessa haluan omaksi, niin lienee sama odottaa dvd-julkaisua. Tuskin tuo saksan historian kallein elokuva on pelkkää efeketitulitusta, eli kankaan koolla ei ole niin hirveästi väliä.
Syksy on tullut, remonttia pitäisi tehdä ja polttopuut heitellä navettaan sateesta. Ei vaan jaksa. Tai oikeammin ei vaan jaksa aloittaa. Tänään ei ole tilaisuuttakaan aloittaa kun lähdemme Kuumaan ratsastamaan melko suoraan töistä kotiuduttuani, mutta huomenna on vuorossa etätöitä ja näin ollen koko ilta aikaa tehdä jotain fyysistä.
Kalenterinpitoteitoni ovat jälleen hämmästyttäneet minua, siirsin sovitun pelin eteenpäin koska huomasin että sopimanani päivänä minun tyätyi siirtyä Turusta Kuopioon. Yhdistelmään ei oikein mahdu enää pelauttaminen...
Wii paransi päivääni sunnuntaina ilmoittamalla että minun Wii fitness ikäni on 64 vuotta, Satu pääsi paljon mairittelevampaan 32 vuoteen, eli olen kaksi kertaa niin vanha kuin Satu. Myönnettäköön että testi oli ensimmäinen ja ilman sen suurempia treenauksia, eiköhän ikä putoile kun pelailee lisää tenniksen, baseballin ja keilauksen treenipätkiä läpi. Satu sen sijaan on aito guru ja ihmetyttää suuresti että onnistun ylipäätään pärjäämään tenniksessä silloin kun kahdestaan sitä pelaamme.
Himoittaisi hankkia veilä pari pistooliohjainta niin olisi yhdessä räiskiminen kivempaa. Toisaalta lueskelin verkosta että Mario Kart Wiin pelaamisessa ei ratti ole suinkaan ainoa vaihtoehto, pitänee testailla vähän niitä muitakin jos löytyisi itselle sopivampi malli. Mario Kart on muutenkin outo, yksinpelissä pääsen peskimäärin ensimmäiselle sijalle radalla kuin radalla, kaksinpelissä taas olen keskimäärin toiseksi viimeinen radalla kuin radalla. Voi olla että näillä silmillä tarvitsisin jokaisen neliömillimetrin näyttöä, enkä vain hahmota minne rata menee kun pelataan jaetulla ruudulla. Voi myös olla että AI:t ovat jotenkin paremmin pelissä mukana kaksinpeleissä vaikka vaikeustaso on molemmissa ollut sama.
Pelien hinant ovat jotain käsittämätöntä. Tyätyy joskus tehdä ekskursio turkulaiseen käytettyjen pelien kauppaan, joskos sielä vaikka löytyisi peli alle 40 eurolla, uusista kun pääsee helposti maksamaan yli 50 euroakin. Tai sitten pitää vaan nuohota kauppojen alelaareja, ehkä sinne putoilee pelien osalta samanlaisia helmiä kuin leffojenkin :)
Työviikkona tämä on loppuvuoden rennoin, ei yhtään matkapäivää, kaksi etäpäivää. Voisin sanoa että tätä lepoa tarvitsenkin, mutta todennäköisemmin olen aidosti levon tarpeessa vasta kuun vaihteessa, jolloin on vielä kaksi matkantäyteistä työviikkoa edessä. Baader Meinhoff Komplex pitäisi käydä katsomassa, mutta sopivaa aikaa ei oikein ole. Toisaalta se on luultavimmin leffa jonka joka tapauksessa haluan omaksi, niin lienee sama odottaa dvd-julkaisua. Tuskin tuo saksan historian kallein elokuva on pelkkää efeketitulitusta, eli kankaan koolla ei ole niin hirveästi väliä.
Syksy on tullut, remonttia pitäisi tehdä ja polttopuut heitellä navettaan sateesta. Ei vaan jaksa. Tai oikeammin ei vaan jaksa aloittaa. Tänään ei ole tilaisuuttakaan aloittaa kun lähdemme Kuumaan ratsastamaan melko suoraan töistä kotiuduttuani, mutta huomenna on vuorossa etätöitä ja näin ollen koko ilta aikaa tehdä jotain fyysistä.
Kalenterinpitoteitoni ovat jälleen hämmästyttäneet minua, siirsin sovitun pelin eteenpäin koska huomasin että sopimanani päivänä minun tyätyi siirtyä Turusta Kuopioon. Yhdistelmään ei oikein mahdu enää pelauttaminen...
lauantai 25. lokakuuta 2008
Elämää ja elektroniikkaa
Sanoi joku mainos aikoinaan. Se kuitenkin kuvaa hyvin viime viikkoa, joten olkoot otsikkona. Rikkoutuneen kannettavan tilalle tilasimme uuden Applen 13" Macbookin joka saapui perjantaina, tätä odotellessamme kävin keskiviikkona ostamassa meille Nintendon Wii -pelikonsolin, ynnä tarvittavaa oheiskrääsää. Nyt olemme pelailleet jonkin verran tennistä jossa olemme aika tasaväkisiä sekä Virtual Consolessa Super Mario Bros (alkuperäistä) ja vanhasta kunnon kuusnelkusta tuttua Int Karate Plussaa.
Varsinaisina peleinä olemme testailleet Mario Kart:ia jossa Satu on ihan ok ja minä imen kymmenmetrisen letkun läpi sekä Resident Evil The Umbrella Corporationia joka on jonkinlainen glorified shooting range experience. Avaamattomina odottava vielä Wii Fit ja Zelda:n uusin osanen. Ostoslistalla makailevat Tunguska ja Agatha Christien murhamysteeri.
Wii itsessään löysi verkon samantien ja käyttöönotto sujui muutenkin vailla ensimmäistäkään ongelmaa. Mukavan yksinkertaista teknologiaa ja kaukosäädinohjain tuntuu käteen yllttävän toimivalta (toisin kuin Mario Kart:in ratti minulle :)
Tämä uusi kannettava on aivan sairaan kaunis. Suorastaa söpö. iBook G4:än verrattuna tämä on toki leveämpi (laajakuvanäyttö), mutta ohuempi. Akunkestoksi lupaillaan noin kuutta tuntia jolla päästään samaan sarjaan kuin työ-ibarillani. Riittävä about kaikkeen käyttöön. Tehojakin tuntuu riittävän, Handbrake-rippaustestin perusteella tämä on noin neljä kertaa iBookia tehoisampi. Käyttööntossa ei myöskään mitään mainittavampia ongelmia.
Sen sijaan EyeTV3 asennuksessa oli riittävästi ongelmia, tai ei asennuksessa itsessään, mutta toiminnassa. Asennuksen jälkeen kun ei tallennukset toimineet lainkaan. Ei muuta kuin asentamaan kakkonen takaisin ja vikailmoitusta väkertämään. Käsittely kesti nelisen päivää jonka jälkeen kerrottiin ettei ole tietoa mistä on kyse, mutta kannattaa asentaa uudelleen. No kunhan nykyiset exportit on käsitelty niin täytyy laittaa menemään :)
Sadulla on ollut kipeämpi kausi, mutta se tuntuu olevan jäämässä taaksen. Itse olen reissannut mielipuolisia määriä ja näyttäytynyt kotona vain nukkumassa. Että semmoista elämää. Onpahan Sadulla kuintekin Wiin muodossa jotain jonka parissa tappaa aikaansa kun olen poissa (vaikka ruoja käyttääkin aikaansa harjoitellen kaikkia pelejä niin ettei minulla ole enää kohta mitään jakoa missään... ;)
Tunnin päästä pitää lähteä ratsastamaan (maastoratsastus Baldurissa), tuleepahan taas nähtyä hevonenkin.
Roolipelillisesti näyttää siltä että Marraskuun 7-10 päivä on pelautusta joka päivänä, sen jälkeen toivoisin voivani vetää yhden kunnon pelin IA:ta tänä vuonna ja sitten se onkin siinä.
Varsinaisina peleinä olemme testailleet Mario Kart:ia jossa Satu on ihan ok ja minä imen kymmenmetrisen letkun läpi sekä Resident Evil The Umbrella Corporationia joka on jonkinlainen glorified shooting range experience. Avaamattomina odottava vielä Wii Fit ja Zelda:n uusin osanen. Ostoslistalla makailevat Tunguska ja Agatha Christien murhamysteeri.
Wii itsessään löysi verkon samantien ja käyttöönotto sujui muutenkin vailla ensimmäistäkään ongelmaa. Mukavan yksinkertaista teknologiaa ja kaukosäädinohjain tuntuu käteen yllttävän toimivalta (toisin kuin Mario Kart:in ratti minulle :)
Tämä uusi kannettava on aivan sairaan kaunis. Suorastaa söpö. iBook G4:än verrattuna tämä on toki leveämpi (laajakuvanäyttö), mutta ohuempi. Akunkestoksi lupaillaan noin kuutta tuntia jolla päästään samaan sarjaan kuin työ-ibarillani. Riittävä about kaikkeen käyttöön. Tehojakin tuntuu riittävän, Handbrake-rippaustestin perusteella tämä on noin neljä kertaa iBookia tehoisampi. Käyttööntossa ei myöskään mitään mainittavampia ongelmia.
Sen sijaan EyeTV3 asennuksessa oli riittävästi ongelmia, tai ei asennuksessa itsessään, mutta toiminnassa. Asennuksen jälkeen kun ei tallennukset toimineet lainkaan. Ei muuta kuin asentamaan kakkonen takaisin ja vikailmoitusta väkertämään. Käsittely kesti nelisen päivää jonka jälkeen kerrottiin ettei ole tietoa mistä on kyse, mutta kannattaa asentaa uudelleen. No kunhan nykyiset exportit on käsitelty niin täytyy laittaa menemään :)
Sadulla on ollut kipeämpi kausi, mutta se tuntuu olevan jäämässä taaksen. Itse olen reissannut mielipuolisia määriä ja näyttäytynyt kotona vain nukkumassa. Että semmoista elämää. Onpahan Sadulla kuintekin Wiin muodossa jotain jonka parissa tappaa aikaansa kun olen poissa (vaikka ruoja käyttääkin aikaansa harjoitellen kaikkia pelejä niin ettei minulla ole enää kohta mitään jakoa missään... ;)
Tunnin päästä pitää lähteä ratsastamaan (maastoratsastus Baldurissa), tuleepahan taas nähtyä hevonenkin.
Roolipelillisesti näyttää siltä että Marraskuun 7-10 päivä on pelautusta joka päivänä, sen jälkeen toivoisin voivani vetää yhden kunnon pelin IA:ta tänä vuonna ja sitten se onkin siinä.
tiistai 21. lokakuuta 2008
Tarkennus teatterista
Haluaisin hieman tarkentaa Rikun kommenttia Sound of Music-näytelmästä. Olihan se ihan ok. Se täytyy sanoa. Näyttelijät tekivät parhaansa. Kun odotuksena oli se, että pitää osata näytellä sekä laulaa edes kohtuullisesti, niin olivat ihan hyvin onnistuneet näyttelijöitä löytämään. Vain parin ääni ei kestänyt osaansa ja ainakin yhdessä laulussa olivat olleet liian kunnianhimoisia moniäänisyydessä, joka sai laulun kuulostamaan vain häiritsevän epävireiseltä. Lavasteet olivat myös kohtuulliset, olihan kyseessä pieni teatteri, mutta kaupunginteatteri. Eli lavasteita pitää olla, toisin kuin esim. Linnateatterissa (joka on monin tavoin parempi). Kuitenkin näytelmässä oli muutamia asioita, jotka häiritsivät merkittävästi minua ja avauduinkin melko perusteellisesti autossa Rikulle, mutta tässä vielä lyhyehkö selostus:
1. Miksi näyttelijöiden piti vuoropuheluissa (laulaen) katsoa suoraan yleisöön? Lähes koko näyttelijöiden toiminta oli suoraan kohti katsojia. Häiritsevää.
2. Ohjaajalla oli NÄKEMYS. Jotkut pitävät varmaan siitä. Minä en. Kyseinen kappale on klassikko ja varmasti siitä on hyvin vaikeaa tehdä hyvää näytelmää. Tässä ei kuitenkaan tällä kertaa onnistuttu. Siinä oli pyritty selkeästi koomisuuteen pilaten sekä alkuperäisen idean että kaikenlaisen komiikan.
3. Koreografia: Aivan kamala. Tässäkin viittaus edellä mainittuun koomisuuteen. Veikkaan, että olen joskus ollut tekemisissä kyseisen näytelmän koreografin/ohjaajan kanssa aikidon merkeissä. En ole koskaan nähnyt näytelmää, jonka koreografiaan kuuluu niin monta ukemia ja vielä huonoja sellaisia. Valitettavasti tämä ei ollut edes huonoin puoli koreografiassa. En tiedä, yritettiinkö tahallisesti tuhota kaikenlainen herkkyys ja vakavuus, joka kyseiseen teokseen liittyy. Siinä oli kuitenkin onnistuttu.
Lopputuloksena: oli hienoa käydä pitkästä aikaa teatterissa. Näytelmän aikana ei tehnyt mieli repiä silmiä päästään, vaikka alkuperäisteosta ja ideaa raiskattiinkin aika armottomasti. Näyttelijät tekivät varmasti parhaansa ottaen huomioon surkean ohjauksen ja koreografian. En suosittele, mutta varmaan yritän hankkia sen elokuvan, sillä musiikki oli pääosin varsin kaunista.
1. Miksi näyttelijöiden piti vuoropuheluissa (laulaen) katsoa suoraan yleisöön? Lähes koko näyttelijöiden toiminta oli suoraan kohti katsojia. Häiritsevää.
2. Ohjaajalla oli NÄKEMYS. Jotkut pitävät varmaan siitä. Minä en. Kyseinen kappale on klassikko ja varmasti siitä on hyvin vaikeaa tehdä hyvää näytelmää. Tässä ei kuitenkaan tällä kertaa onnistuttu. Siinä oli pyritty selkeästi koomisuuteen pilaten sekä alkuperäisen idean että kaikenlaisen komiikan.
3. Koreografia: Aivan kamala. Tässäkin viittaus edellä mainittuun koomisuuteen. Veikkaan, että olen joskus ollut tekemisissä kyseisen näytelmän koreografin/ohjaajan kanssa aikidon merkeissä. En ole koskaan nähnyt näytelmää, jonka koreografiaan kuuluu niin monta ukemia ja vielä huonoja sellaisia. Valitettavasti tämä ei ollut edes huonoin puoli koreografiassa. En tiedä, yritettiinkö tahallisesti tuhota kaikenlainen herkkyys ja vakavuus, joka kyseiseen teokseen liittyy. Siinä oli kuitenkin onnistuttu.
Lopputuloksena: oli hienoa käydä pitkästä aikaa teatterissa. Näytelmän aikana ei tehnyt mieli repiä silmiä päästään, vaikka alkuperäisteosta ja ideaa raiskattiinkin aika armottomasti. Näyttelijät tekivät varmasti parhaansa ottaen huomioon surkean ohjauksen ja koreografian. En suosittele, mutta varmaan yritän hankkia sen elokuvan, sillä musiikki oli pääosin varsin kaunista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)