Tänään otin ensimmäisen askeleen sertifioiduksi projektipäälliköksi tulemista osallistumalla IPMA-C tenttiin. Jos pääsen tentistä läpi (pidänä tätä kyllä todennäköisenä, varmistuu huomisiltaan mennessä) on edessä vielä workshopja haastattelu, molemmat vielä tällä viikolla. Workshop on ryhmätyö jossa selvitellään jonkin kuvitteellisen projektin haasteita ja haastattelussa kai käydään läpi tentin vastaukset ja workshopissa toimiminen ja annetaan ehdotuksia siitä mitä alueita kannattaisi kehittää tulevaisuudessa. IPMA on jenkkien keksintöä, ja keskittyy projektinhallinnan yleiseen teoriaan, siitä on siis loppujen lopuksia aika vähän hyötyä nykyisissä tehtävissä joissa useimmat projektit kestäisivät kolme kertaa näin kauan jos kaikki projektinhallinnan jipot otettaisiin käyttöön.
Paluumatkallani Turkuun yritin vielä saada kiinni työterveyslääkäriäni uusiakseni silmätippojeni reseptin, sain kuulla että työterverveyslääkärini on vaihtunut, eikä uusi lääkäri voisi määrätä lääkettä minua tapaamatta. Ymmärrettävää sinänsä, onhan kyse sentään silmän kostutukseen tarkoitettu tuote jonka vaarallisin ainesosa lienee suola ja saattaisinhan minä todellakin olla silmätippojen väärinkäyttäjä :D
Kuitenkin tämä takoitti sitä etten päätynytkään toimistolle vaan parkkeeraamaan autoani keskustassa. Olin juuri laittamassa mittariin rahaa kun viereeni pysöäthyi auto jonka kuljettava avasi ikkunan ja kysyi kelpaisiko häneltä ylijäänyt aika, vielä noin tunti jäljellä. Kiitin kohteliaasti tästä yllättävästäja spontaanista avusta jonka kohteeksi jouduin ja kiikutin lapun autooni josta jatkoin matkaa lääkäriin. Lääkärissä odottelin melkein Turun sanomien lukemisen verran ja sen jälkeen hymyilin sisäisesti kun lääkärini taisteli tietokoneensa kanssa yrittäessään kirjoittaa reseptiä (ei, ne eivät käytä meidän softaa vaan kilpailijan :)
Tietokoneen myönnyttyä tulostamiseen, sain reseptini ja poistuin hakemaan Satua TYKSin kulmilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti