Tämän vuoden lopulliset veropäätökset saapuivat ja minun pienet mätkyni ja sadun pienet palautukset olivat muuttuneet yhteensä yli 2000 euron palautuksiksi. Taidamme ostaa palautusrahoilla saliin sohvan ja jos rahaa jää niin sohvapöydänkin. Olemme päätymässä alkuperäisen kaksidivaanisen sohvan sijaan yksidivaaniseen ajatuksella että jos se näyttää pieneltä niin ostetaan sitten lisäpalana se toinen divaani.
Askartelin eilen sen Atlas-hyllyn madalluksen ja lopputulos on suoraan sanoen loistava, täytyy kuvata se ja esittää ISKUlle todisteena siitä että heidän kuuluu lisätä kyseinen tuote valikoimiinsa. Putkiradio on nyt päässyt paikalleen ja toimii radiona. Tekisi vielä mieli asentaa rungon sisään airport express ja kytkeä se vanhaan levysoittimen pistokkeeseen jolloin putkiradio toimisi myös iTunesin kaiuttumistona :)
Työn puolesta olen käynyt eilen Vaasassa ja tänään Helsingissä puhumassa molemmissa melko lailla samoista asioista. Helsingin reissulta sain tuomisina uuden tehtävän toimia yhteyshenkilönä Logican ja KunTo:n välillä. Loppuviikon ohjelmassa on huominen etätyöpäivä jolloin täytyy värkätä esitys perjantaille sekä torstain ja perjantain mittainen syysseminaari joka tapahtuu Kasnäsin kylpylän, Rosalan viikinkikeskuksena ja Bengtskärin majakan maisemissa.
Sähkömittaus kertoi että toisen asumisvuotemme aikana olemme käyttäneet sähköä lähes 50% enemmän kuin ensimmäisen asumisvuotemme. Tämän selittää aika pitkälle se että Sali on ollut käytössä nyt yhden talven ja tilana on viilenevää sorttia. Huomenna teen tilauksen Mitsubishi Kirigami FD-35 ilmalämpöpumpusta, joka toivottavasti ennätetään asentaa ennen ilmojen väistämätöntä viilenemistä. Muilta osin remontti ei ole ihmeemmin edennyt kesäloman jälkee ja viikonloppuohjelmien kasautuessa ei näytä vielä tässä kuussa liiemmin etenevänkään. Onneksi lokakuussa on tiedossa vähemmän reissuja (tosin tilannean ennättää vielä muutamaan kertaan muuttua) joten silloin on ainakin teoriassa mahdollista ennättää eristää yläkertaakin.
Villa Issikka on minun ja Rikun unelma maalla paikasta, jossa on paremmat itsenäisen elämän mahdollisuudet. Paikka on ns. vaiheessa eikä esim. hyötypuutarhaa vielä ole, mutta matkalla sinne ollaan ja nautimme eri välivaiheista.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Raha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Raha. Näytä kaikki tekstit
tiistai 1. syyskuuta 2009
tiistai 17. maaliskuuta 2009
Päivän talous
Jokin aika sitten linkkasin Miltä triljoona taalaa näyttää. Tämän postin jatkajaksi sopiikin hyvin derivaateista kertova artikkeli. Kun viimeksi luin jostakin derivaattimarkkinoiden kokonaisarvon se oli järjettömät 60.000 USD per maapallon asukas. Siitä ei liene kolmea vuotta aikaa ja nyt derivaattimarkkinoiden arvo on kohonnut mielen nyrjyttävään 190,000 USD per maapallon ihmisasukas.
Tämä lisättäköön "kapitalistista talouta ei voi järjellä käsittää" argumenttini todistusaineistoon.
Muilla rintamilla kävime tilaamassa kirjahyllyn ISKUsta ja meille onnistuttiin esittelemään sen verran mukava sohva että kunhan muutama tuhat euroa on taas säästössä tullennee sekin hankittavkasi. Välissä ostanemme vielä pari nojatuolia, tulevan sohvan kumppaneiksi.
Tämä viikko on töiden osalta aikamoista juoksemista, neljä reissua Helsinkiin, yksi tosin jo takana. Onneksi vain perjantain kokouksesta on todennäköisesti tulossa kovin tuskallinen ja muut palaverit menevät enemmän miellyttävämmissä merkeissä.
Remontti eteni siten että tuulensuojalevyt saapuivat, samoin kevytrakenteinen autokatos. Koska ulkona ei kuitenkaan voi toimia metallisten putkien kanssa ilman hansikkaita, on autokatos toistaiseksi vain pressukate vedettynä tuulensuojalevyjen suojaksi. Saas nähdä milloin ehtii niitä asentelemaan. Toivottavasti ensi viikonloppuna edistyy Sali, jos lopultakin saisi ikkunalaatikot ja ikkunanpuitteet sekä komeronovien listat kuntoon niin se olisi jo monta askelta oikeaan suuntaan. Sitten vielä verhotankojen ripustaminen, niin huonehan alkaisi näyttää kotoisalta. Jäisi puuttumaan vain se sohva :D
Tämä lisättäköön "kapitalistista talouta ei voi järjellä käsittää" argumenttini todistusaineistoon.
Muilla rintamilla kävime tilaamassa kirjahyllyn ISKUsta ja meille onnistuttiin esittelemään sen verran mukava sohva että kunhan muutama tuhat euroa on taas säästössä tullennee sekin hankittavkasi. Välissä ostanemme vielä pari nojatuolia, tulevan sohvan kumppaneiksi.
Tämä viikko on töiden osalta aikamoista juoksemista, neljä reissua Helsinkiin, yksi tosin jo takana. Onneksi vain perjantain kokouksesta on todennäköisesti tulossa kovin tuskallinen ja muut palaverit menevät enemmän miellyttävämmissä merkeissä.
Remontti eteni siten että tuulensuojalevyt saapuivat, samoin kevytrakenteinen autokatos. Koska ulkona ei kuitenkaan voi toimia metallisten putkien kanssa ilman hansikkaita, on autokatos toistaiseksi vain pressukate vedettynä tuulensuojalevyjen suojaksi. Saas nähdä milloin ehtii niitä asentelemaan. Toivottavasti ensi viikonloppuna edistyy Sali, jos lopultakin saisi ikkunalaatikot ja ikkunanpuitteet sekä komeronovien listat kuntoon niin se olisi jo monta askelta oikeaan suuntaan. Sitten vielä verhotankojen ripustaminen, niin huonehan alkaisi näyttää kotoisalta. Jäisi puuttumaan vain se sohva :D
maanantai 9. maaliskuuta 2009
Päivän talouskatsaus
Kysymys: Miltä triljoona dollaria näyttää?
Vastaus: Aika isolta määrältä paperia.
Linkin takaa löytyy selkeä kuvaus yhteen niistä syistä miksi (länsimainen) talousajattelu on mielestäni täysin järkeä vailla...
Vastaus: Aika isolta määrältä paperia.
Linkin takaa löytyy selkeä kuvaus yhteen niistä syistä miksi (länsimainen) talousajattelu on mielestäni täysin järkeä vailla...
tiistai 14. lokakuuta 2008
Huono karma tai jotain
Meillä ei tosiaan ole ollut mikään erityisen hyvä karma tietyissä jutuissa. Skootteri on mitä on ja eilen Rikun kannettava hajosi. Emme ostaneet sitä uutena, mutta maksoimme siitä kuitenkin jonkin verran ja se ehti olla ehjä vain noin 9kk. Jollain aikataululla pitää hankkia minullekin auto, sillä valitettavasti periaatteistani huolimatta täällä periferian takana ei selviä yhdellä, kun se on aina liikkeessä. Skootterilla ei ole kiva ajaa jäällä kapealla ja mutkaisella tiellä, jossa muut liikkuu 80km/h vähintään. Saas nähdä, koska se onnistuu. lisäksi Riku tarvitsee jollakin aikataululla sen tietokoneen. Kaikki tämä raha tulee sitten remonttitililtä (jossa sielläkään ei ole nyt mitään) ja hidastaa remonttia, joka juuri nyt tällä nimenomaisella hetkellä ottaa minua muutenkin päähän, vaikka edistyy hyvin. Lisäksi yliopisto saisi VIIMEIN maksaa matkalaskuni, jotta voimme maksaa luottokorttilaskumme.
Lisäksi koen akuuttia rope-kirjoituksen ahdistavuutta. Juttelin tästä eilen Rikun kanssa. Kyse ei ole siitä, etteikö ideoita olisi. Kyse ei ole edes siitä, ettei niitä ehtisi tai jaksaisi kirjoittaa ylös (tai ehkä hieman siitä). Motivaation laskee kuitenkin pohjalukemiin ihmisten kiireet. Jos kukaan ei ehdi pelaamaan tai aikataulut vain menevät totaalisen ristiin, miksi ihmeessä edes yrittää kampanjaa vetää. Kiireille ei tässä elämänvaiheessa voi mitään, mutta se vaikuttaa silti. Onneksi Rikulla ei tätä tunnetta vielä ole, vaikka sanoikin sen vaikuttavan.
Ehkä kuitenkin tämän ketutuksen syvin syy on väitöskirjan kirjoitus ja teko. Tällä hetkellä tekee mieli vain iskeä päätä toistuvasti seinään, kunnes lakkaa harmittamasta tai ainakin harmittaa jokin ihan muu. Taidan silti keksiä miellyttävämmän tavan selvitä tilanteesta. Torkut kuulostaa hyvältä. Riku tulee kotiin vasta myöhään, joten ehdin niidenkin jälkeen tekemään vielä hyvin töitä. Riku on yrittänyt opettaa minulle työnteon alkeita. Ensinnäkin on sellainen asia kuin työaika. Olen puolestani sanonut, että se on yliopistolla tuntematon käsite. Lisäksi hän on sitä mieltä, että sairaana ei tehdä töitä ja ihan virallisestikin työssäkäyvät pitävät sairaslomaa. Minulle sairaspäivä on vain tavallaan sellainen lepopäivä (joskin tuskaisa) eikä siis mikään syy myöhempään taukoon, miten tarpeellinen se sitten olisikin. Kolmantena opetuksena (joka myöskään ei mene hyvin läpi) on se, että työpaikalla työntekijöiden tehokas työaika on aika paljon pienempi kuin heidän aktuaalinen työaikansa. itse yritän tehdä tehokasta työtä koko työaikani erityisesti siitä johdosta, etten pysty täyttä työpäivää tekemään. Riku on todennut tästä, että tauoista ja sairaspäivistä huolimatta edistyn paremmin kuin monet muut. Kai se on ihan hyvä juttu se. Alkaa kuitenkin näyttää siltä, että aikatauluni on realistinen. Yritän saada käsikirjoituksen ohjaajalle viimeistään maaliskuussa (siis jo kielivirheet tarkastettuna). Näin valmistuisin ensi vuonna. Siitä ajatuksesta pidän ja se piristää. Taidan itse asiassa mennä niille torkuille ja jatkaa Bourdieulaisen opiskelijoiden alakentän kirjoitusta niiden jälkeen (joo, se kuulostaa ihan yhtä järjettömältä minustakin).
Lisäksi koen akuuttia rope-kirjoituksen ahdistavuutta. Juttelin tästä eilen Rikun kanssa. Kyse ei ole siitä, etteikö ideoita olisi. Kyse ei ole edes siitä, ettei niitä ehtisi tai jaksaisi kirjoittaa ylös (tai ehkä hieman siitä). Motivaation laskee kuitenkin pohjalukemiin ihmisten kiireet. Jos kukaan ei ehdi pelaamaan tai aikataulut vain menevät totaalisen ristiin, miksi ihmeessä edes yrittää kampanjaa vetää. Kiireille ei tässä elämänvaiheessa voi mitään, mutta se vaikuttaa silti. Onneksi Rikulla ei tätä tunnetta vielä ole, vaikka sanoikin sen vaikuttavan.
Ehkä kuitenkin tämän ketutuksen syvin syy on väitöskirjan kirjoitus ja teko. Tällä hetkellä tekee mieli vain iskeä päätä toistuvasti seinään, kunnes lakkaa harmittamasta tai ainakin harmittaa jokin ihan muu. Taidan silti keksiä miellyttävämmän tavan selvitä tilanteesta. Torkut kuulostaa hyvältä. Riku tulee kotiin vasta myöhään, joten ehdin niidenkin jälkeen tekemään vielä hyvin töitä. Riku on yrittänyt opettaa minulle työnteon alkeita. Ensinnäkin on sellainen asia kuin työaika. Olen puolestani sanonut, että se on yliopistolla tuntematon käsite. Lisäksi hän on sitä mieltä, että sairaana ei tehdä töitä ja ihan virallisestikin työssäkäyvät pitävät sairaslomaa. Minulle sairaspäivä on vain tavallaan sellainen lepopäivä (joskin tuskaisa) eikä siis mikään syy myöhempään taukoon, miten tarpeellinen se sitten olisikin. Kolmantena opetuksena (joka myöskään ei mene hyvin läpi) on se, että työpaikalla työntekijöiden tehokas työaika on aika paljon pienempi kuin heidän aktuaalinen työaikansa. itse yritän tehdä tehokasta työtä koko työaikani erityisesti siitä johdosta, etten pysty täyttä työpäivää tekemään. Riku on todennut tästä, että tauoista ja sairaspäivistä huolimatta edistyn paremmin kuin monet muut. Kai se on ihan hyvä juttu se. Alkaa kuitenkin näyttää siltä, että aikatauluni on realistinen. Yritän saada käsikirjoituksen ohjaajalle viimeistään maaliskuussa (siis jo kielivirheet tarkastettuna). Näin valmistuisin ensi vuonna. Siitä ajatuksesta pidän ja se piristää. Taidan itse asiassa mennä niille torkuille ja jatkaa Bourdieulaisen opiskelijoiden alakentän kirjoitusta niiden jälkeen (joo, se kuulostaa ihan yhtä järjettömältä minustakin).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)