Planeettamme maa -elokuva ja auton nouto

Eilen oli vuorossa Logican tarjoama näytös Earth -elokuvasta (tuttavallisemmin otsikossa mainittu Planneettamme maa -elokuva). Paljon oli sarjassa jo näytettyä, mutta uuttakin materiaalia oli löyetty leikkaamon lattioilta hyvä määrä. Pieni politikoinnin maku suuhun jäi, mutta onhan BBC:n natural history yksikkö tällä hetkellä vertaansa vailla luontokuvausten saralla. Upea oli elokuva.
Jo ennen elokuvaa olimme käyneet maksamassa käsirahan ja tekemässä osamaksusopimuksen uudesta käytetysät autostamme, siis Rikun autosta. Vanha uskollinen C4 tunnetaan vastaavasti tästä eteenpäin Sadun autona.
Peugeotin varustelutaso on hieman C4:ää alempi, mutta suurin muutos tapahtuu hallintalaitteissa. Aluksikin Peugeotissa on kolme poljinta ja keskellä autoa keppi jota joutuu, erityisesti risteyksissä ja liikennevaloissa, vatkaamaan. Toisekseen vakionopeudensäätimen ja radion hallintalaitteet on sijoitettu viiksiin, ei rattiin. Lisäksi nopeusmittari on kuljettajan edessä, ei keskellä. Keskeltä löytyy toki ajotietokoneen näyttö, joka kertoi minulle että voin odottaa ajavani 1320 kilometriä täydellä dieseltankillisella. C4 ilmoittaa yleensä että voin ajaa 760 - 820 kilometriä, eli tankkausväli kasvoi juuri huimasti.
Nyt täytyy vain siirtää C4:stä kaikki sinne varastoimani huippukriittiset tarvikkeet Peageotiin, joka saa varsinaisen tulikasteensa ensi viikolla kun matkat suuntautuvat Lahteen, Kuopioon ja Helsinkiin.

Sasun potkupuku on poistettu ja mediahuoneen ovi avattu. Ei Sasu ihan rauhassa ole saanut olla, itse kukin kissa on käynyt siellä pienintämme kiusaamassa, mutta Sasu osaa kyllä pitää puolensa ja toivomme että tilanne rauhoittuu pikku hiljaa.

Tämä blogi on kirjoitettu Salin sohvalla, slanketiin kääriytyneenä pönttöuunissa palavaa tulta katsellen. Ulkona on pilkkopimeää, sisällä mukavaa. Miten kukaan voi pitää kesää vuodenajoista parhaana, kun meillä on talvikin :)

Ainiin. Hain perjantaina salin uuden sohvapöydän. Se on nyt omalla paikallaan.

Voitto

Selvisin kuin selvisinkin kotiin eilen ja kaiken kaikkiaan vain puoli tuntia myöhässä.
Rovaniemi-Helsinki lento oli lopulta Helsingin päässä vain 10 minuuttia ennen kuin Turun koneen piti lähteä, mutta kaikeksi onneksi myös Turun kone oli myöhässä.
Olo on tänään hitusen hutera, enimmäkseen väsynyt. On mahdollista että ISKUsta soitetaan jossain vaiheessa päivää että olisi vähän huonekaluja haettavana, on aika epävarmaa jaksaisinko ajaa Rauman kautta kotiin.
Auton takajarrujen ongelma johtuu todellakin käsijarrusta. Se ruoja jumittaa pakkasella eikä palaudu vaikka vipu on tungettu alas. Tästä opimme että C4:n käsijarru on nyt käyttökiellossa ja täytyy pohtia pitääkö varata aika huoltoon takajarrulevyjena (ja mahdollisesti jarrupalojen) vaihtoa ja käsijarrun korjausta varten. Koejarruttelin kyllä tänään ajellessani enkä havainnut mitään poikkeavaa käytöstä, joten voisihan se olla että vaihdon voisi antaa odottaa seuraavaan kausihuoltoon asti.

Kaikenlaista

Viikko on taas mennyt edellisestä raportista, kuluneen viikon aikana ennätin käymään Kuopiossa ja Helsingissä noin töiden puolesta ja sainpa pidettyä etätyöpäivänkin.
Loput Salin kalusteista eivät ennättäneet vielä tämän viikonlopun iloksi, mutta niiden lupailtiin tulevan ensi perjantaina Rauman ISKUun josta voin paketit hakea autolla. Sasu leikattiin torstaina ja on nyt toipunut mediahuoneeseen eristettynä, ettei Töpö ja Nöpö pääse aiheuttamaan liiallista säntäilyä. Sasulla ei ole vanhaa tuttua kauluria estämässä haavan nuolemista, vaan tekniikka on kehittynyt niin pitkälle että kissallamme on päällään puku. Sasu ei itse ole ihan ihastunut asuvalinnasta, mutta puku kyllä tuntuu toimivan. Noki sai aikoinaan kaulurinsa pois jo ennen kuon hän oli selvinnyt nukutusaineen aiheuttamasta tokkurasta. Sasulla puku on yhä päällä ja leikkauksesta on jo kolme päivää :)
Sää on ollut lämmin ja sateinen. Satu kävi eilen ratsastamassa ruotsalaisen Danielin koulutuksessa ja piti päivästä. Minä käytin aikaa leipomalla pullia ja viettämällä laatuaikaa kissojen kanssa.
Maanantaina Kuopion vieraita varten täytetty ilmasänky futon-patjalisäyksellä on edelleen paikallaan Salissa. Se on sekä kissojen että Sadun suosiossa, eikä tulevien portaiden alua näytä lainkaan autiolta kun sieltä löytyy sänky.
Vielä kolme viikkoa töitä ennen kahden viikon lomaa. Ensi viikolla käyn vain päiväseltään Rovaniemellä, mutta sitä seuraavalla onkin luvassa matkat Lahteen, Kuopioon ja kaksi kertaa Helsinkiin. Viimeisellekin viikolle on luvassa kolme reissua, joskin viimeinen reissupäivä ja samalla vuoden viimeinen työpäivä suuntautuukin pikkujouluristeilynä Ahvenanmaalle.
Roolipelillisesti tilanne näyttää huolestuttavalta. IA:n tulevaisuus on epäselvä, eikä Turusta löydy riittävästi pelaajia minkään uuden aloittamiselle. Toivottavasti IA pystyy jatkumaan.

Sisustusta

Hain tänään Raumalta koeajettavaksi Saliin uuden maton (ISKUn palataljamatto, näyttää hyvältä kuvissa) ja yritin samalla metsästää meille uutta sohvapöytää. Sopivankokoinsen (130x80), valkoisen sohvapöydän löytäminen on ollut yhtä tuskaa, lopulta epätoivossamme etsiydyimme Maskun kalustetalon sivuille josta löytyi ihan mukiinmenevä Kartano-sarjan pöytä. Mutta kalustetalossa minulle kerrottiin että mallisto on lakkautettu ja että esittelysohvia on jäljellä Porissa, Kajaanissa ja muissa yhtä helpoissa paikoissa.
Hain yhtä kaikki maton ISKUsta ja tilasin samalla toisen askarreltavan kukkatason, eli ATLAS hyllystön matalamman osan rungon ja kaksi pientä ovea. Ulos kävellessäni havaitsin sohvapöydän joka näytti aika hyvältä, kun Satukin hyväksyi sen nettikuvien perusteella tuli tilattua vielä Meri-sarjan sohvapöytä. Niin ja se koeajo johti maton hankkimiseen. Salin kalustus alkaa olla koossa.
Samaan hengenvetoon siirsin ylimääräiset huonekalut navetan ylisille. Sohvantuojilta oli unohtunut nokkakärryt pihaan ja ne tulivat tarpeeseen kuun siirsin pyörivää kirjahyllyämme. Tätä kirjoittaessani nokkakärryt käytiin hakemassa pois (tai sitten meille murtaudutaan...)
Eteisestä katsottuna Sali näyttää oikein hyvältä, sohvalta katsoessa se nurkka johon portaat ovat tulossa joskus kun sinne asti ennätetään näyttää tyhjältä ja autiolta. No, olen yökylättämässä paria asiakasta maanantain ja tiistain välisen yön, joten se tila saa palvella sängynpaikkana nyt kun mediahuoneeseen ei enää sänky mahdu ilman suurempaa säätämistä.
Pelirintamalla on hilaista, edes Dominions 3 verkkopeli ei ole edennyt useampaan päivään. Voisi karsia hahmoja pois Invaasiosta, mutta ei huvita tehdä sitäkään kun kalmas pelaaja ei ole varmistunut. Oikeastaan ei huvita tehdä oikein mitään, mutta samalla on sellainen olo että pitäisi tehdä jotain. Taidan käydä valitsemassa hyllystä kirjan ja aloittaa rentoutumisen, Satu lukeekin jo vieressä Slankettiinsa kääriytyneenä.

Sohva!

Se on iso, se on harmaa, se on täällä! Se on sohva. Pieni ihminen tulee iloiseksi materiaalisista asioista, tällä kertaa ilon aiheena on pitkään ja hartaasti odotettu sohva. Kolmen hengen sohvan jatkeena on 80 senttiä leveä divaani. Kokonaisuus on aika massiivinen. Mutta onneksi tilakin on kohtuullisen iso. Huomenna, kun ylimääräiset huonekalut on viety varastoon (vanhat nojatuolit ja pyörivä kirjahylly siis) näkee todellisen tilanteen paremmin. Sitten vielä Saliin uusi matto ja mittasuhteisiin sopiva sohvapöytä niin ollaan taas askelen lähempänä miellyttävää asumisympäristöä.
Kissat ovat suhtautuneet uuteen, hieman liimalta haiskahtavaan, tuttavuuteensa epäluuloisesti. Nöpö on sentään käynyt sohvan päällä, mutta samaa ei voi sanoa muista.
Sasukissa taitaa uskaltaa nukkus mediahuoneen sohvalla vain kun paikalla on myös ihminen. Nöpö käykin aina välillä kurkkaamassa onko Sasu uskaltanut tulla sohvan alta ja ajaa sitten pienemmän kissan takaisin piiloon jos tämän havaitsee. Nöpöä ei edes ihmisen läsnäolo haittaa, mutta sentään jos Nöpön aikeet tarpeeksi aikaisin huomaa, voi jalan väliin laittamalla selvitä ilman söhinää ja tassuttelua. Ja Sasukin saa jatkaa uniaan.
Noki sen sijaan kokeili tänään paluuta juurilleen ja torkkui käsienpesualtaassa (kuten ihan pentuna) jäätyään jossain vaiheessa vessaan jumiin. Muodostuneet traumat eivät olleet kovin pahoja, ovea piti pitää auki melko pitkään ennen kuin Noki totesi että samapa tuo taitaa olla nousta ja lähteä kävelylle eikä jäädä käsienpesualtaaseen torkuille.
Vessan saatua kaksikytkimisen katkaisijan (toinen kytkin valoille ja toinen tuulettimelle) on tuntunut oudolta kun siellä on valot, mutta ei hurinaa. Kytkimenvaihdon jälkeen vessa 2.0 onkin valmis. Peili on aikaisempaa korkeammalla, sen molemmin puolin on valaisin, suihkunurkkaus on uudelleenkoottu (tällä kertaa viemäröinti ei vuoda altaan alle), suihkussa on tukikava ja enemmän 'hyllytilaa' saippuioille shampoille ja vastaaville. Uudistus on tehnyt tilasta toimivamman.

Flunssan jälkeen

Nolo flunssa on takana, Satu oli töissä jo eilen, minä palasin toimistolle tänään, eilisen hyvän olon rohkaisemana. Töissä olo on tosin taas hieman heikompi, päätä jomottaa ohimoista ja nuha pyrkii takaisin pintaan.
Flunssan kunniaksi nostin ilmalämpöpumpun tavoiteläpötilaa yhdellä asteella (20 -> 21) ja tämän seurauksena meillä on liian kuuma nukkua. Täytyy tehdä korjaava liike heti kotiin päästyäni, tai edessä on vaihto kevyempään peittoon. Voi olla että ulkolämpötilan nousulla on oma osansa asiassa, mutta silti. Laite tuntuu toimivan hyvin ja reagoivan nopeasti.
Sasu-kissan leikkausaika on ensi viikon torstaina, toivomme että reviiritilanne normalisoituu tämän jälkeen. Nyt Sasu on ottanut reviirikseen mediahuoneen (erityisesti sen sohvan alusen) ja keittiön senkin alusen. Muuten hän kuljeskelee talossa aika varovaisesti, joskin menee aina katsomaan kun kuulee muiden kissojen riitoja. Pyrkii jopa menemään väliin niin että riita katkeaisi. Ongelma on se että jos riidan toinen osapuoli on Nöpö, siirtyy Nöpö riitailemaan Sasun kanssa...
Tänään meille tulee sohva. Tai ainakin olisi parempi tulla, on sitä niin kauan odotettu. Illalla on ohjelmassa puiden polttoa pönttöuunissa, kynttilöitä, kaakaota ja lukemista Salin sohvalla. Ellei olisi niin lämmintä, voisi käpertyä vielä slanketin alle, mutta nyt se saattaisi olla yliampuvaa :)
Pelaajien iloisen perhetapahtuman vuoksi pääkampanjani on tauolla. Olen yrittänyt aloitella toista, mutta kaksi potentiaalista pelaajaa ovat hiljentyneet tykkänään. Edes toinen kutsu ei ole tuottanut juuta tai jaata. Ehken täytyy vain tulkita tilanne Ei:ksi ja pyrkiä värväämän muita pelaajia.

Passia baanalla, Satu telkussa ja muita sattumuksia

Viime viikonloppu vierähti Kuuman talleilla täti-setä-leirillä. Meitä olikin koossa enäätykselliset 16 henkilöä (14 tätiä ja 2 setää) jotka jaettiin neljään neljän hengen ryhmään. Poikkeuksellisesti en mennyt lainkaan Vaengurilla (Satu sen sijaan meni) vaan sympaattisella vanhallaherralla Liturilla ja Tipillä.
Lauantaina meillä oli ensin aamupäivällä perusmaneesi ja iltapäivällä maneesi/baana tunti. Iltapäivän tunnilla harjoittelimme mm ohituksia, mutta emme päässeet laukkailemaan vaan pysyimme töltissä ja ravissa.
Sunnuntaina aamupäivällä oli vuorossa jälleen maneesi/baana ja tällä kertaa pääsin laukkailemaan Tipin kanssa baanalla. Satu meni Vaengurilla Passia katsojien suureksi riemuksi. Sunnuntain iltapäivällä oli vuorossa maasto, jossa (kerrankin) mielestäni parasta antia eivät olleet laukkapätkät (vaikka laukkakin oli toki mukavaa) vaan samoilimme tulevalla polulla, eli aivan neitseellisessä maastossa. Siellä se sielu lepää, hevosen selässä poissa teiltä ilman kiirettä.

Maanantaina Sadulla oli vuorossa matka Turkuun YLEn haastateltavaksi ja haastattelun tuloksia oli nähtävissä eilen kello kuuden uutisissa, jutun noin 7 minuutin kohdalla. Nettiuutisissa on myös ollut juttua pariin otteeseen,
eilen ja tänään.
Ja tätä blogiesiintymää kirjoittaessani tuli uutisesta maininta myös Radiosta :)
(Pidempi uutinen YleX uutisissa.)

Ennen leiriä perjantaina saimme kuulla että uusi sohvamme on nyt toimitusvalmis, valitettavasti ISKU ei toimita Laitilaan kuin perjantaisin, ja olemme vähän kiinni nämä seuraavat kaksi perjantaita. Sohva saapuu siis perjantaina 20.11. juuri sopivasti ennen seuraavaa IA pelikertaa :)

Sasukissa pystyy jo käyttäytymään ihan hyvin, se oli osa viiden kissan tervetulokomiteaa kun palasimme sunnuntaina kotiin. Sasu ja Töpö on myös nähty syömässä samasta kupista kuivaruokaa. Nöpöllä tuntuu olevan suurimmat antipatiat Sasua kohtaan, tai sitten Nöpön ja Sasun käsitykset kivasta leikistä eivät vain kohtaa. Odottelemme tässä että Sasu olisi leikkauskunnossa, ehkä hänkin vähän rauhoittuu kun pahin hormonipörräys poistuu elimistöstä.

Veroyllätys ja kalusteasiaa

Tämän vuoden lopulliset veropäätökset saapuivat ja minun pienet mätkyni ja sadun pienet palautukset olivat muuttuneet yhteensä yli 2000 euron palautuksiksi. Taidamme ostaa palautusrahoilla saliin sohvan ja jos rahaa jää niin sohvapöydänkin. Olemme päätymässä alkuperäisen kaksidivaanisen sohvan sijaan yksidivaaniseen ajatuksella että jos se näyttää pieneltä niin ostetaan sitten lisäpalana se toinen divaani.
Askartelin eilen sen Atlas-hyllyn madalluksen ja lopputulos on suoraan sanoen loistava, täytyy kuvata se ja esittää ISKUlle todisteena siitä että heidän kuuluu lisätä kyseinen tuote valikoimiinsa. Putkiradio on nyt päässyt paikalleen ja toimii radiona. Tekisi vielä mieli asentaa rungon sisään airport express ja kytkeä se vanhaan levysoittimen pistokkeeseen jolloin putkiradio toimisi myös iTunesin kaiuttumistona :)
Työn puolesta olen käynyt eilen Vaasassa ja tänään Helsingissä puhumassa molemmissa melko lailla samoista asioista. Helsingin reissulta sain tuomisina uuden tehtävän toimia yhteyshenkilönä Logican ja KunTo:n välillä. Loppuviikon ohjelmassa on huominen etätyöpäivä jolloin täytyy värkätä esitys perjantaille sekä torstain ja perjantain mittainen syysseminaari joka tapahtuu Kasnäsin kylpylän, Rosalan viikinkikeskuksena ja Bengtskärin majakan maisemissa.
Sähkömittaus kertoi että toisen asumisvuotemme aikana olemme käyttäneet sähköä lähes 50% enemmän kuin ensimmäisen asumisvuotemme. Tämän selittää aika pitkälle se että Sali on ollut käytössä nyt yhden talven ja tilana on viilenevää sorttia. Huomenna teen tilauksen Mitsubishi Kirigami FD-35 ilmalämpöpumpusta, joka toivottavasti ennätetään asentaa ennen ilmojen väistämätöntä viilenemistä. Muilta osin remontti ei ole ihmeemmin edennyt kesäloman jälkee ja viikonloppuohjelmien kasautuessa ei näytä vielä tässä kuussa liiemmin etenevänkään. Onneksi lokakuussa on tiedossa vähemmän reissuja (tosin tilannean ennättää vielä muutamaan kertaan muuttua) joten silloin on ainakin teoriassa mahdollista ennättää eristää yläkertaakin.

3000 kilometrin viikko

Viime viikko oli taas reissaamista ja kun viikonloppunakin intouduin pelauttamaan sunnuntaina, on olo tänään nuutunut ja väsynyt.
Huomenna pitäisi saapua uusien nojatuoliemme, sen jälkeen Salin kalustuksesta puuttuukin oikeastaan enää sohva ja taso jonka päälle asettaa putkiradio. Valmistauduimme tulevaan purkamalla mediahuoneen heikkoon happeen päätyneen futonin ja hankkimalla yövieraidemme iloksi muhkeankokoisen ilmapatjan/sängyn. Omalla pumpullaan patja täyttyi aika meluisasti, mutta myös nopeasti. Kissoja se on toistaiseksi kestänyt ja kun nojatuolit saapuvat on sen aika tyhjentyä ja siirtyä varastoon.
Remonttikin saisi taas edetä, täytyy tällä viikolla kysellä naapureilta olisiko mahdollisuuksia käydä vähän nostamassa levyjä, jos vaikka saisi ne tuulensuojalevyt sisään.
Päädyin myös ilmoittautumaan muistitukimukseen. Vapun jälkeisenä maanantaina menen Yliopistolle kolmeksi tunnuksi psykologisiin testeihin ja muistitestiin. Pitäähän jonkun olla alentamassa muistin keskisarvoakin. Toivottavasti psykologisten testien tulokset saa itselleenkin :)

6 tuntia

Atlas on nyt koottu, se vei yhteensä varmaan 10 tuntia jos pakettien sisäänkantoaika lasketaan, mutta nyt se on valmis. Sali täytyy vielä siivota (kantaa kuutio pahvia hukkaan ja imuroida sekä pyyhkiä pölyt hukkaan), järjestää huonekalut uudelleen, laittaa kirjat hyllyyn, mutta se saa odottaa huomisen työpäivän päättymistä.
Hylly on kaunis, pakko sanoa. Noin 32 hyllymetriä yhteensä tuli koottua ja toivottavasti se nyt sitten riittää kirjoillemme, sarjakuvillemme ja peleillemme. Ellei riitä, täytyy ryhtyä drastisiin toimenpiteisiin.
Kissat ovat olleet evakossa Salista eilisestä asti, viimeisiä ovia kiinnittäessäni alkoi Nöpö jo valittaa äänekkäästi ja nyt kaikki neljä ovat Salissa/ulkona. Pahviroskan seassa on toivottavasti mukana touhuta.
Laskuejni mukaan hylly koostuu 115 levynpalasta, 20 lasiovesta, 44 saranasta ja about triljoonasta pikkunippelistä. Kulutin kokonaisen akullisen ruuvristani pelkästään ruuvasmalla hyllynkannatimia paikoilleen.
Tahtoo sanoa että pöljä homma ja jos muutto uhkaa, on hylly myytävä asunnon mukana. Ei sitä purkaakaan mieli tee...

Atlas

Salin uusi kirjahylly saapui eilen. Paloina. Kuljetufirman mukaan lavan kokonaismassa oli 950 kiloa ja laatikot valtasivat Salista kaiken vapaan lattian (laatikoita kun oli kaikkiaan useita kymmeniä). Kokoamisen alussa oli pieniä vaikeuksia löytää kaikkia osia, mutta heti kun Iskusta oli luvattu toimittaa puuttuvat palaset bussilla Laitilaan täksi päiväksi, avautui yksi laatikko lisää ja sieltä löytyivätkin sitten puuttvat osaset.
Pienenmpi hylly on nyt koottu, ilman ovia. Suurempi hylly on 4 hyllyllistä leveämpi, joten siihen voi vierähtää pikku tovi vaikka oppirahat onkin nyt maksettu. Ovien kiinnitys on tietysti vielä oma juttunsa kaiken muun päälle.
Näyttää kuitenkin siltä että pääsiäispyhinä hyllyt ovat olemassa ja täytettykin, ehken Salista on jo saatu vietyä pois ylimääräiset rojutkin.
Kuvatodisteita luvassa myöhemmin...

Suunnittelua

Mitä enemmän ajattelen sitä taloa, sen kunnianhimoisemmiksi suunnitelmat tulevat. Se on niin upea talo, että se ansaitsee parasta! Haluaisin palauttaa tupaan lankkulattian halvemman laminaatin sijasta, mutta se on sen verran iso homma, että taitaa jäädä ensi kesäksi. Lisäksi mietin kovasti värejä, materiaaleja ja muuta vastaavaa. Onneksi on loppuikä aikaa. Monta suunnitelmaa on tehty ja korvattu uusilla. Saas nähdä, mitkä sitten loppujen lopuksi toteutuvat =). Nyt vaan pitäisi saada entiset asukkaat ulos talosta ja päästä touhuamaan, ihmettelemään ja katselemaan. Eiköhän se siitä.

Viime hetkiä

Tänä aamuna on Vaimarontien kuntokartoitus. Pyynnöstäni huolimatta emme saaneet välittäjältä kuntokartoittajan suoria yhteystietoja enkä tiedä, mitä ajatella siitä. Kyllä hän meille ne sanoi silloin alussa, kun siitä puhuimme, mutta kun muisti on kuin haulikolla ammuttu muoviämpäri, niin mitäs hyötyä siitä on. Yritän siis kovasti miettiä, miten luovia liiallisen luottavuuden ja liiallisen epäluulon välillä. Silmät pitää olla auki, niin sanotaan. Mietin vaan, miten paljon asunnonvälityskeskus on halukas sahaamaan meitä linssiin tehdäkseen kaupat.
Samalla pää on täynnä yhä kehittyvämpiä sisustussuunnitelmia ja puutarhasuunnitelmia. Nyt tiedän, mitä haluan tehdä salin seinille ja katolle ja minulla on aika hyvä käsitys myös lattiasta ja aika pitkälle viedyt suunnitelmat kalusteista. Seinille tulee helposti tehtävä koristemaalaus, jonka väri pohjautuu pönttöuuniin, joka on huoneessa. Kattoon laitetaan valkoista puupanelia. Katon reunaan tulee leveä tumma puulista. Lattia hiotaan ja petsataan keskiruskeaksi-tummaksi. Keksin myös helpon keinon päästä eroon kamalasta keittiön alaboordista ja mietin uudenlaista boordia, joka pitää vielä hyväksyttää toisella puoliskollani. Makuuhuoneeseen, josta aikanaan tulee vierashuone, ajattelen maalia alaboordiin, sillä nyt siellä on vain erivärisiä valkoisia seinässä ja se ei näytä hyvältä. Mietin myös lattioiden yhtenäistämistä, mutta tavallaan olisi sääli peittää kaunis puulattia, joten periaatteessa sen voisi vain hioa ja lakata uudelleen. Kylpyhuoneen lasitiilet, jotka näkyvät siis myös eteiseen, voisi eteisestä periaatteessa kehystää, joka tekisi niistä paremmin talon tyyliin sopivia. Toisin sanoen siis pää on aivan täynnä erilaisia sisustussuunnitelmia.
Puutarhaan tulee puolestaan erilaisia osia. Sinne tulee tien viereen niittypätkä ja sitten sen viereen muotopuutarha. Sen viereen grillikatos rentoon ajanviettoon. Sitten tulee kasvihuone ja erilaisia kasvimaita, marjapuita ja pensaita jne. Piha-alue rauhoitetaan täydellisesti liikenteeltä ja aikanaan istutetaan nurmikkoa ja tehdään sitten varmaan kasvavissa määrin erilaisia kukka-alueita. Puustoalue pitää raivata, joko käsin tai sitten lampaiden avulla (naapurilla on ja niitä saa kuulema lainata). ja kiviä pitää viedä pois. Lisäksi pitää tehdä paljon aitoja.
Iso osa minusta haluaa tuon talon aika isolla tavalla. Tiedän, että Riku haluaa talon ihan tosissaan. Rikulla ei ole mistään estäviä kantoja talon ostoon, ellei nyt kuntokartoituksessa jotain tule. Minä puolestaan olen huolissani omasta jaksamisestani jatkuvassa remontissa, vaikka tiedänkin, että siitä toisaalta voisi olla valtavasti hyötyä omassa aktivoinnissani ihan näin fysioterapeuttisessa mielessä. Lisäksi olen kovasti innostunut koristemaalauksesta ja kalusteiden väsäämisestä ja siellä on niin paljon a) tilaa b) hukkapuuta, että sitä innostusta saisi ihan vapaasti toteuttaa.
Tuo talo tarkoittaa loppuelämäksi remontteja ja kunnostusta ja tekemistä jne. Samoin ne suunnitelmat, mitä sinne ajattelemme, issikat ja tuleva yrityssuunnitelmani (en enää halua tulevaisuutta tutkijana). Hieman pelottaa, miten selviän siitä kaikesta. Toisaalta olen soikeana innosta.
Kuitenkin nyt vain odotan tietoa kuntokartoituksesta, joka myös antaa hinta-arvioita kunnostukseen. Sitten odotan, mitä Rikun isä - rakennusinsinööri - asiasta sanoo. iltapäivällä menemme kirjoittamaan lainapaperit, jotka kuitenkin aktualisoituvat vasta, kun ostopaperit allekirjoitetaan. Tänään pitää keskustella, pitkään ja hartaasti. Kaksi haaroittuvaa tietä tulevaan ja ne menevät aivan eri suuntiin. Nyt sitten pitäisi tietää, kumpaa kannattaa kävellä.
Kuitenkin kun kuuntelen sisintäni, intuitiotani tai miksi sitä nyt kukin haluaakin kutsua, kaiken pintapelon alla, se vain tuntuu hyvältä.