Jälleen töissä. Ei huvittais olla. Mieluummin olisin vielä unessa peittoni alla huoneessa, jossa ei enää tunnu siltä, että asuisi moottoritien naapurissa. Eilen saimme tosiaan laitettua kaikki muut paitsi pelihuoneen ikkunat kiinni ja tämä on vähentänyt merkittävästi melusaastetta asunnossamme, joskin myös ilmankiertoa, mutta saas nyt nähdä miten tässä käy. Melun vähenemisestä huolimatta nukahtaminen oli vaikeaa ja kuudelta ylös nouseminen juilii vieläkin. Se ei ehkä juilisi, jos heräisin joka aamu (myös ei-työ aamuina), mutta sitten taas johtaa kipujen voimistumiseen, joten ei voi voittaa. Tai sitten totun tähän rytmiin vain hieman hitaammalla tahdilla.
Eilen oli kivaa touhuta puutarhassa. Kiskoin kaiken heinän pois kivikkoistutuksestamme ja muutenkin pääosin kitkin sen. Nokkoset jätin vielä, sillä ne aion poimia talteen. Nyt odotan innolla mehikasvien ja maksaruohojen valtavaa kasvuräjähdystä vapautuneeseen tilaan. Lisäksi otin pistokkaita kääpiösorvarinpensaastamme ja istutin ne istutusastioihin keräämään juuria. Sitten unohdin ne yöksi ulos. Onneksi ei ole hallaa. Taidan kuitenkin siirtää ne sisätiloihin kasvamaan.
Orkideat puolestaan ovat veikeitä kavereita. Ensin hoidin niitä kellon tarkkuudella. Kastelin kerran viikossa puoli tuntia kerrallaan. Kyllä ne kukki pitkään ja näyttivät voivan ihan hyvin, mutta uusia nuppuja, kukkavarsia tai lehtiä ei ollut näkyvissäkään. Nyt, kun unohtelen ne moneksi tunniksi veteen kuitenkin vieläkin kerran viikossa, ne tuntuvat loistavan. Uusia lehtiä pukkaa, kukkavarsia tulee ja nuppujakin kohta varmasti (ellei Riku onnistu tappamaan niitä ollessani Budapestissä).
Budapestiin lähtö lähestyy ja vielä on paljon tehtävää. En vain täysin tiedä, missä ajassa ne tekisin. En voi oikein konferenssiin valmistautua työaikana, kun silloin olisi muuta tehtävää (puolipäiväisyyden ongelmana on se, että kaikki työt kasautuvat puolta pienempään aikaan) ja muuten aikaa on vähän ja tuppaan olemaan Laitilassa. Sen paikan vaatekaupat esimerkiksi on käyty aikalailla läpi ja ne lupasivat aika vähän tämän kokoiselle ihmiselle. Ehkä sitten joskus... Keskiviikkona akupunktion jälkeen tarkoitus on lähteä kaupungille ostoksille ja poistua vasta, kun olen täydentänyt vaatevarastoani lämpimässä ilmanalassa pidettävään konferenssiin sopivilla vaatteilla.
Sitten on tosiaan mielenkiintoista, miten priorisointi esittää niin isoa osaa elämässämme tällä hetkellä. Pitäisi ostaa maalit olohuoneeseen (noin 700e), komposti piha- ja keittiöjätteille (tarvitsevat eri kompostit - noin 550e), peräkoukku (790e), lamput olohuoneeseen (en edes tiedä, miten paljon, mutta tuskin yli 500e), ja niin edelleen. Sitä tarvetta on vain niin paljon. Onneksi palkkamme nousi ihan kivasti verotuksen alenemisen johdosta (asuntolainasta, pitkästä työmatkasta jne. saa kivasti veroalennuksia). Mutta silti...
Ja mikä pahinta: nyt pitäisi sitten ruveta tekemään töitä. Onko mitään julmempaa vaatimusta maanantai aamulle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti